Katosi toinenkin päivä!

No nyt ei ole millään mitään rajaa. Eilinenkin hävisi vain jonnekin siinä haahuillessa. :o Toisaalta – ihan sama meikäläiselle. Pölyt eivät juokse karkuun eivätä ne prleen pitkikset kiipeä itsestään alahyllyltä esille. Kaikki on siis ihan kohdallaan…

Edellisyö meni melkein valvoessa, koska en vaan saanut unta ja käden takia sitä sopivaa asentoa on mahdoton löytää. Käteen ei auta edes tämä kipulääkitys, se on pahana. Se tarvitsisi lepoa, mutta ei saa. En nääs pysty nukkumaan toisella kyljellä, koska sen puoleinen lonkka äityy taas todella kipeäksi siinä vaiheessa. Tämä on sellaista arpapeliä, mitä tehdä ja missä asennossa yrittää edes nukkua. Joskus, kun saan käden hyvin tuettua johonkin lokoseen, saatan urvahtaa – siksi siis eilen tulikin otettua oikeat päikkärit! Juu, hyvää teki. :) Selityksenä siis sille, että mitään ei torpassa kuitenkaan tapahtunut!

Nyt titrailen nuita kipulääkkeitä sopivasti vaikuttaviksi ja se on vähän hankalaa. Ehkä se onnistuu vielä, toivoo tämä! Nyt mennään 4 kpl / vrk, varaa nostoon on. Mutta jos ajattelee, että ottoväli pitäisi olla suhtkoht sama, tulee jo ongelmia. Tai toisaalta ei, koska kuitenkin olen yöllä hereillä… Njääh, odotellaan nyt vielä muutama päivä. Härra doktori soittaa n. vkon päästä ja silloin voi pyytää joko lisäämään annosta tai sitten keskustellaan lääkityksen vaihdosta, ainakin osittain tjsp. Riippuu ihan tuntemuksista tuolloin. Uskoisin annostuksenkin jo tasoittuneen siihen mennessä.

hE3CC2D6EJahas, siis normimaanantai ja pahkeinen, unohdin eilen toivottaa kaikille Yulea. No, tänään on siis vuoden lyhin päivä: Yulea, iloa ja valoa kaikille – tästä vain päivänvalon aika pitenee! :) Kun muutenkin jotkut jaksavat huolehtia pienemmistäkin eli meidän kaikkien karvamölleistä, muistakaa myös huolehtia näin juhlien aikana. Älkää antako sopimattomia heekkuja, jooko? Ja olkaa muutenkin tarkkoja verojen maksusta ja muusta, kas naapurimaassa asiat hoidetaan jo näin karskilla tavalla! =^-^=

Taidan tänään käydä pakkoruiskussa, pakata pari kirjaa menemään ja tsekata puutokset kaapeista ja mahd. jääkaapista. Belga käy vielä huomennissa asioilla, joten kaiken olisi parasta olla valmiina ja hoidettuna. Ai niin, soossinkin voisi laittaa jo tänään tekeytymään… Juu, olisi kaikenlaista pientä edelleen tekeillä, mutta joko ei jaksa tai pysty. Tai sitten ei vaan kirjaimellisesti huvita yhtään mikään! On lupa olla huvittamatta.

Siis kaffetta ja mömelö kielen alle! :cool:

ALLEKIRJOITUS

                               POLKA – IMESKELEE KUIN VIIME HÄDÄSSÄ…

Eilinen katosi johonkin?

En minä tiedä, mitä me eilen oikein teimme :o Jotenkin vain päivä oli äkkiä mennyt ja huomasin kellon olevan melkein ehtoo! Outoa, mutta kummallista. Ei silti, meikäläiselle nyt vaan käy joskus näin, vaikken ihmeellistä tekisikään.

Eilisaamu oli nimittäin hankala, tosi kivulias aamu – olisi pitänyt käydä aamuyöllä ottamassa lisämömelö, mutta ajattelin jättää väliin. Että varmasti se riittää, jos otan aamulla. Ei riittänyt, oli aika helkkarin tuskallista jokunen tunti tuossa aamukaffen edellä ja sen jälkeen, ennenkuin lääkitys alkoi tehota. Sen jälkeenkin oli vielä vähän hömelö olo. Kerroinhan, että lupasin syödä tulehduskipulääkkeitä viikon verran. No joo. Nuo 1 g Panadolit ovat melkoisia kalikoita ja kun sellainen jää kiertämään kurkkuun, ei ole kivaa kenelläkään. Lisäksi minun mielestäni siitä tulee vain omalaatuinen olo – oikeasti. Onko joku muu huomannut? No, imeskelin sitten kipulääkkeitä vähän kurkkukarkkien tapaan, että pystyin laittamaan kunnolla wokkilounaan sekä kävin viemässä yhden kirjan alakertaan hakijalle sekä vähän muuta pientä. Sekin oli ihan riittävästi eli yksi mömelö ei riittänyt, kaksi melkein riitti. Silti kipuja varsinkin selässä ja jaloissa eli määrää on nostettava. Varsinkin pelkään tuota selän lisääntyvää kipua, koska se ei hyvää tiedä. Yritän siis hoitaa sen mahdollisimman hyvin pois.

grumpy-cat-rudolph-the-red-nosed-reindeer-angry-cat-dumpaday-funny-christmas-picturesEilen Belga imureerasi ja sovimme, että Yule-lounas syödään Yulena eli silloin oikeaa vanhanaikaista perunamuussia ja pitkään haudutettua soija-tomaattikastiketta kaikilla eri vihannesteemoilla. Se on hyvää! Sitä ennen laps käy kaupoilla ja kirjastossa hakemassa mahdollisesti puuttuvat tarpeet koko viikoksi, että selviämme helpoiten. Varsinainen seisovahko pöytä tarjotaan lauvantaina, jolloin kukaan muu ei sitä enää syö. No, tuollaisia ruokia *ei ainakaan samassa tarjoilussa* tuskin on tarjolla muutenkaan ikinä tai missään, mutta kun kävimme läpi kaikkea, mitä halusimme, tulos oli mukavan suppea ja kuitenkin kepeähkö. Hyväksyimme kaksimielisesti! Lady Minnie saa lisää noita kana-kalakuivaklönttejä, joita hän on saanut kahdelta kissaherralta joululahjaksi. Neiti on kovasti tykästynyt niihin ja osaa jo itsekin käydä niitä pyytämässä. Haju on hirveä, näyttävät kummallisilta, ovat sitkaita ja kovia yhtä aikaa, joten kissan mielestä se on onnen ja gourmetin täyttymys! :)

Muuten söimme hyvin sitä malesialaista broiskuwokkia, jota tein hieman eri twistillä *ehheeh* tällä kertaa. Belga kiittäen hyväksyi, joten muulla ei olekaan väliä. Lisäksi lueskelimme, kälättelimme, kuuntelimme raadiota ja kommentoimme pahimpia ja vastenmielisimpiä joikuja. Jälkkäriksi nautimme kohuked ja viipsaleet Stollenia. Hyvää oli sekin, ei voi mitään. Lisäksi minulla on jömma-niminen paikka, jossa on vähän lisäheekkuja viikolle: kuivahetelmiä erilaisia, kotitekoista toffeeta, sukulaatia kolmea plaatua ja vähän semmoista muutakin, pupellettavaa ikäänkuin.

Täällä on hommat siis hoidettu ja jos ei ole, ne ehtii myöhemminkin. Ikkunoissa on verhot, joten voihan ne joskus toistekin vaihtaa. Minä en nyt siihen kykene, en kyllä paljon muuhunkaan. Taidan yrittää tänään pyyhkiä ainakin osan pölyistä, jollei kipu pistä hanttiin. No, katsotaan…

Ensin kaffetta, leipää, juustoa…

ALLEKIRJOITUS

                                                POLKA – YULE JA MÄTTÖÄ!

Postia sinne, postia tänne!

Ei ihme, että eilen oli postinjakelukin myöhässä. Sen verran näköjään lähtee ja tulee meikäläisellekin tavaraa, vaikkei se välttämättä tähän Holiday Seasoniin liitykään. Itse asiassa, minusta tuo ilmaisu Vettein takaa – Holiday Season – on erinomaisen hyvä J:n korvike!

Kulutin eilen taas koko päivän kirjoittamalla Valentiinolle, pimeästä pimeään, 2 931 sanaa siis. Kaikki ihan asiaa tietty *tsihih*. Kuin taateli Polkan heekkujugurtin seassa, tulikin Valentiinolta lyhyt kirje, josta sain luntata tärkeimmät. Oikein mukava, että ehdin siis samalla vastata yhteen juttuun, jota hän kyseli. Hienova! Päivä kului kokonaan tähän kirjerojektiin. Lounaaksi kävin tekemässä ison uunipotun, ahmaisin sen rahka-chili-paprika-purjo-makrilli-maustehässäkän kanssa. Jälkkäriksi taateleita. Njam. Kirjoittamisen päätin päiväkaffeeseen korpun ja piparitaikinasipaleen kanssa, hyvää oli tuokin!

royalty-free-rf-medication-clipart-illustration-by-djart-stock-sample-1052271Mömmöt näyttävät taikojaan eli kyllä, vaikutusta on. En ala vielä titraamaan eli nyt mennään oikeastaan lähes plaastaritasolla, mutta vaikutus on kyllä täysin erilainen. Joko laastarista ei meikäläiselle imeytynyt tarpeeksi tai siinä oli jotain muuten pielessä – siis vaikutusmekanismissa. Tämä sopii hyvin näin, ziitos. Eikä sitä pahaa oloa nyt oikeastaan ole. Sellainen hetkellinen olo, että joku mättää. Sekin menee kohta ohi ja voi taas jatkaa. Väsytystä vähäsen, saisi illoin olla enemmänkin ja tarkoitus onkin jossain vaiheessa siirtää enempi osuus sinne ehtooseen ja sijoittaa sinne ehkä yksi ylimääräinen mömelö. No, met katsomma! Tässä ei juuri nyt ole kiire mihinkänäs, koska mömelöt on, kontakti lekuriin on ja homma tuntuisi toimivan. Sain potilaskertomuksen myös postitse, hmmm – siinä oli pari asiaa, joita aion kommentoida. Mutta se ei ole nyt niin tähdellistä. Eli tässä mennään, älkää nyt ihmetelkö tahi huolehtiko!

Belga on tulossa puoliltapäivin, lounaana on broiskuwokkia malesialaiseen tapaan (tajusin Gordonia katsellessa, että kaikki currywokkini ovat perinjuurin malesialaiseen tapaan tehtyjä ja maustettuja!). Ehkä myös pitäisi vähän siivoskella ja vaihtaa verhot sekä vähän tehdä muutakin pientä. Isoon emme pysty, emme ehkä myöskään halua. Ruokapolitiikkaa pitää sen verran miettiä, että milloin lounastetaan ja mitäkin. Kaupassakin pitänee vielä ensi vkon aikana jonkun käydä! Itse en vielä ilmoittaudu halulliseksi, selkä on vielä suht ärtsynä…

Eilen multitalenttina tietty pyykkäsin kirjoittamisen sivussa ja siinä pyykkiä ripustaessa otti selkä taas senkin niin pahakseen, että oli pakko tauottaa. Istuin pöntön kannella ja kääntelin sukkia oikein päin, kunnes selkä taas kesti. Tosin muistin sitten, että edellispäivän lounas jäi syömättä. Ehkä sekin teki vähän huteron olon aamupäiväksi… ja pyykkiäkin oli tavallista enemmän. No, siitäkin on selvitty *silkalla sitkeydellä* ja ehkä tässä selvitään hissukseen muustakin. Tekemistä ei kyllä puuttuisi! :)

Edelleen tässä kiitoksia posteista – kiva, kun muistatte! Minä sitten silloin, kun ette mitään odota – jooko?!

Nyt kaffetta ja sitten pilppomaan vihanneksia…

ALLEKIRJOITUS

                                             POLKA – MÖMMÖISÄ EMÄNTÄ!

Perjantain puuhastelut

Onneksi on tuo kiltti laps, joka eilen kävi kaupoissa ja hoitamassa asioita. Kamala ajatellakin, miten itselle olisi käynyt. Juu, olisin ehkä yhden paikan saanut käytyä ja loput olisivat jääneet. :( Kiitos muuten kaikille postia laittaneille, ootte te ihania! :D Minä en ehkä nyt laita kenellekään mitään j-korttia, mutta vuoden aikana saattaa tulla sellaista muuta, odottamatonta ja kivaa postia sitten teillekin päin. Että siitä lähdetään.

Meillä ei mitään valmisteluja ole edes ruuan suhteen sen kummemmin: vähän fisua tuossa meinasin, suutarinlohta on jo tekeytymässä, kylmäsavulohea haetaan pari viipsaletta jossain vaiheessa ja muutoinkin tuolla jotain jo onkin. Belgan kanssa nimittäin syödään yhtenä päivänä sellainen seisovahko pöytä, jossa on tarjolla enempi fisua sekä vihanneksia, kalkonifileetä intialaiseen tapaan ja käristettyjä uunijuureksia. Niillä on tarkoitus pärjätä ja kaikkea on vain yhteen ruokailukertaan, ehkä vähän jämiä jää eli meikäläiselle lounas. Minä en sen ihmeempää tarvitse ja Belga sai toivoa, mitä itse haluaa. No, sienisalaattia toki teen vielä itse ja vähän muutakin pientä.

Siksi tänään ajattelin laittaa sieni-soijapiffejä uuniin ja aloittaa taas kirjeen Valentiinolle. On aika mukava kirjoitella, kun hyvät tuoksut leijailevat residenssissä. Tosin asiaa ei taaskaan taida hirveästi olla, mutta enköhän minä jotakin aina keksi… Mömelöt ovat siis nyt käytössä enkä nyt niin ihmeellistä osaa vielä sanoa. Se tyypillinen, hieman huono olo eli sama kuin plaastareita aloittaessa. Ei haittaa! Ketä kummaa nyt ykät kurkussa haittaisivat, täh?! *no ei, tuo oli vitsi*

ddPäivän slogan: “We don’t even ask happiness, just a little less pain.”

Päivän biisi:

Luettua: Haruka MurakamiVärittömän miehen vaellusvuodet. Tsuruko on väritön mies, tasainen elämä ja työ. Menneisyydessä on kipeä tapahtuma, joka jätti mieheen ikuiset jäljet. Siksi hän elää yksin. Nyt hän tapaa naisen, joka yllyttää selvittämään menneisyyden tapahtumat – ja Tsuruko matkustaa mm. Suomeen. Pidän Murakamista kovasti eikä tämäkään ollut poikkeus – suosittelen jokaiselle! Peter CowieFrancis Ford Coppola, elämäkerta miehestä ja hänen elokuvistaan. Oikein hyvä esitys muuten, mutta jotenkin oudosti tökkii ja varsinkin loppuu kuin kesken. :o Erinomainen filmografia jne. kirjan lopussa, joten siksi(kin) oli minulle ainakin mieleen. Annika GrahnTapani Perttu. Elämäkerta, joka on kuin Perttu itse… lukekaa pois, jos pidätte miehestä ja elämäkerroista. Liisa TalvitieAsko Sarkola naurun takana. Melkoisen loistokkaat muistelmat tai oikeastaan muiden kertomusta Sarkolasta ja tämän vaiheista. Hienoa, olen aina pitänyt miehestä ja opus on lukijansa ansainnut! :) Sen lisäksi kesken on kaksi opusta ja kolmas englanniksi. On jäänyt lukeminen hiukan vähemmälle, koska yritän tainnuttaa itseni idioottilaatikon annilla iltaisin *ei onnistu*. No, tuossa tuli vähän lisää luettavaa kirjastosta. Lisäksi ilouutinen, että ensi vuoden alusta varausmaksut poistuvat, jihhaa! Meikäläisellä kun on aina listassa semmoiset vähän yli 40 opusta (50 on maksimi). Tykkään! :)

ALLEKIRJOITUS

                                         POLKA – SE VAAN YRITTÄÄ, TAAS…

Haluaisitko todella kuulla vastauksen?

Jos joku lukijoista kysyisi minulta, minä minulle kuuluu – olisiko kysyjä valmis todellakin kuulemaan sen? Hiukan epäilen. Kyllä suomalaisiltakin small talk siis sujuu ainakin näissä arkipäiväisissä ilmauksissa. En millään jaksa uskoa, että kukaan haluaisi kuulla säryistä, kivuista, unettomuudesta sekä muista sairaus / terveysongelmista, kylmästä residenssistä sekä suunnitelluista, muttei ehkä koskaan toteutuvista oudoista aikeista!

Normipäivitys siis eiliseltä tuottaa tulokseksi vain rankan ja valvotun yön jälkeisen plaastareiden vaihdon. Uusiounia en saanut yrityksistä huolimatta ja sitten pitikin jo hoitaa pari asiaa, jotka oli jätetty odottamaan parempia aikoja *ei, se ei ole nyt, mutta hoidin silti nuo pois kuleksimasta*.. Belga kävi postissa (haa, paketit menivätkin vain 5 juurolla, ihmeellinen tarjous :o), hakemassa varaukset kirjastosta, pakan plaastareita atteekista sekä viikonlopun lounaan ainekset sekä hetelmiä ja vihanneksia. Siinähän sitä onkin ihan tarpeeksi. Oletan nimittäin olevani Horttonissa ensi viikolla neljä päivää ja lounastavani siellä. Vaikka en lounastaisikaan, on tuolla aineet vihanneskeittoihin ja soijapiffeihin, risottoon sekä suseihinkin eli ei hätä ollenkanas.

Kiva, kiltti laps keitti vielä kaffet ja leikkasi viipaleet Stollenista, että saimme myös iltapäiväkaffet juuri auringon laskiessa. Siis nyt päivä (-> se valoisa aika) kului kyllä ihan turhuuteen sekä hieman kissanhoitoon! :) Loppuehtoon selailin uusia opuksia, liikkuvaa kuvaa sekä narskutin onemaa mandariinin kanssa vuorotellen. Meikäläisellä on onneksi halvat heekut, samoin huvit ovat edukasta plaatua. Tänään vuorossa kirje Valentiinolle, samalla taidan laittaa uuniin sienisoijapiffejä pellillisen tulemaan. Syötyä loput pakkaseen tai Belgalle evääksi. Ehkä voisi myös pyykätä tai säästää senkin sunnuntaille. Arvioimme tilanteen jaksujen mukaan…

Päivän slogan: Ei maailma tästä sen valmiimmaksi tule. Jos tuleekin, se jää kuitenkin maalaamatta!

Päivän biisi: Mallikkaan laulajan ja loistavan naivistin muistolle! RIP

Luettua: Michael ChabonTelegraph Avenue. Levydivari, osuvia ja hankalia ihmissuhteita, melkoisia tyyppejä ja kaikki tämä huolella eteen kannettuna. Erinomainen ehtookirjana! Jo NesboIsänsä poika. Nuori heroinisti on istunut vankilassa tunnustettuaan rötöksiään, kunnes saa tietoonsa jotakin. Nyt syyllisiä on rangaistava – hän lähtee yhden miehen rankaisuretkikuntana toteuttamaan oikeutta siten kuin hän sen näkee ja oikein on. Nesbolta taas suoraan asian ytimeen osuva opus, suosittelen kaikille. Lene Karenbol & Agnete FriisHiljainen huomaamaton murha. Romanipojat Unkarissa löytävät jotain romun joukosta; jotain, josta joku voisi maksaa paljonkin. Ostaja ilmestyy Tanskasta, jonne tuote lähtee erään pojan hoitamana. Tanskassa taas alkaa ilmaantua oudosti sairastuneita romanipakolaisia ja edellisten kirjojen henkilögalleriassa alkaa myös tapahtua samalla… Juoni ei ole mitenkään uusi ja kerronta on paikottain vähän onnahtelevaa. Silti kelpoisa välipala. Milla OllikainenVesiraukka. Toinen rikosromaani leidiltä. Nyt järvestä löytyy kadonneen tytön ruumis ja pikkupaikkakunnan juorut alkavat levitä. Lopulta tarina vie vuosien, jollei vuosikymmenienkin taakse… Itse pidän saamelaiskulttuurin esittelystä sekä lappilaisen mielenmaiseman kuvauksesta. Ei nyt mitään loistokasta, mutta kätevää käyttölukemista. Marko HautalaKuokkamummo. Kaikki lapset tietävät tarinan Kuokkamummosta, niin myös lähiössä edelleen asuvat ja mummoa pelkäävät lapset. Tarina on elänyt pitkään, mutta mitä perusteita sillä on – tätä tutkii aikanaan kaupungista lähtenyt Maisa. Mitä Bonsdorffin huvilassa on, kun sinne ei vieläkään uskalleta mennä? Puheista ja arvosteluista poiketen en nähnyt tässä mitään ihmeellistä & valtavaa, melko tavanomainen ja osittain jopa tylsä ”kauhu”kirja iltalukemiseksi. Lisäksi kesken edelleen kaksi isompaa opusta…

ALLEKIRJOITUS

                                          POLKA – SYÖ & LUKEE, TYLSÄ!

Toivo, Usko, Taito ja Aatos

ovat kateissa tänäänkin – selkeästi siis torjantai! Onneksi aina niin luotettava, vaikkakin harvapäinen laps eli Belga on tulossa avittamaan asioissa. Lipaston nurkalla on keko paketteja lähdössä, samoin jokunen kirje ja se paljon puhuttu syntymäpäiväkortti ;) Lisäksi kirjasto on ilmoittelut siellä lymyävistä varauksista, joten ne ainakin on haettava. Jotain muonaakin on loihdittava ainakin viikonlopuksi, muuten niin väliä.

Toveritar Shushu poikkesi eilen – olipa mukava istua vähän pidempään ja kälätellä keskustella tärkeistä asioista! Tuliaisista myös kiitokset; purkillinen meni jo lounaana eilen, njam! :D Muuten olisikin ehkä menty taas leipä- ja kaffelinjalla, kuten joskus käy. Viikolla ei aina iske hinku laittaa ruokaa, jos ei ole tiedossa mitään erikoista tai sellaista tavaraa, joka on syötävä pois. Nyt ei ollut, joten ihan meni tarpeeseen ja maistui oikein kotoisalle.
packing-boxes-Chris-SchauflingerMuuten päivä meni edelleen osittain konttorihommissa  sekä pakatessa. Siihenkin meikäläinen saa kulumaan runsaasti aikaa, kun kaikki pitää hakea sieltä ja täältä, muistaa tämä ja tuo sekä etsiä osoitteet jne. Sellaista kevyttä kenttäpuuhastelua koko päivänvalon ajan, oikeastaan. No, ainakin sen voi katsoa olleen ehkä suht järkevää tekemistä. Siitä kiitokseksi tarjosin itselleni humputtelukierroksen eli ostin Yrjöltä shampoota pari isoa pullollista, koska nyt ei ollut postituskuluja lain. Lisäksi siellä oli minulle jemmassa haisuvettä paketti sekä törppö kosteusvoidetta. Ei paha, koska tuo shampoo on meikäläiselle ainoa käypäinen ja koko hommasta selvisin 10 juurolla, siihen tuli vielä lisäksi tuubi käsivoidetta… Karmeaa tuhluutusta, mutta ehkä veronpalautukseni kestää sen! :) En kyllä ole edes tarkistanut, onko se tullut tilille :o Pitäisikin käydä tänään maksamassa yksi juttu, pääsen samalla tsekkaamaan senkin.

Horttoni ei vieläkään ole lähestynyt kirjeellä. Minusta se on hieman huoletonta, koska osa porukasta oli selkeästi muistutuksen jne. tarpeessa! ;) No, joko soitan sinne kohtapian tai sitten punkean paikalle ensi viikolla kylmän rauhallisesti, koska aikaisemmin on nuo päivät kerran ilmoitettu, nih kerta! Ilokseni sain lyhyen kirjeen Valentiinolta, jolla ei myöskään tällä kertaa ollut ihmeellisempää kerrottavaa. Piis änd laav vaan kaikille muillekin! :P

Minä tästä kaffelle sekä laatimaan jonkinlaista listaa Belgaa varten.

ALLEKIRJOITUS

                                 POLKA – PAKKAAMME MITÄ HALUAMME!

Konttori taas pystyssä!

Kun täällä ei mikään muu pystyssä olekaan, tyttöhuushollissa. Mitäs nyt vähän tühmat tütot eli Minni & Minä :P Eilinen meni siis lopulta kirjallisissa puuhissa: lähti kohtuullisen harkittu epis-stoola arvauskeskuksen ylihemmolle. En siis suoraan mollannut Lorria, kunhan kerroin hänen oletuksistaan ja helakasta naurusta kivuille sekä lääkeherkkyydelle *juu, sellaista ei siis ole olemassa – Lorrin mielestä*. Pyysin poistamaan minut Lorrin listoilta sekä samalla luetteloa muista, joille voisin mennä. Luetteloa siksi, että voisi olla hieman kiusallista mennä entisen duunikaverin vastaanotille… Saas nähdä, mitä tapahtuu?! Tuskin mitään, väittäisin.

Melkein yhtä pitkään *mutta mieluisammin* kulutin laatimalla vieraalla kielellä syntymäpäivärunoa. Sekin tuli valmiiksi. Kortti löytyi Susulta ostamistani taidekorteista ja kohta se matkaa Vettein taa toivottamaan mukavaa syntymäpäivää Valentiinolle! :)

Kun vielä hoidin yhtä kirjahommaa siinä sivussa, katsonkin jo päivän kuluneen osittain järkevissäkin toimisssa. Aloitin aamun nimittäin harvinaisen rätväkästi. Yleensä en aamuisin palele, joten heti kangettuani itseni pystyyn haahuilin myös ruiskuun. Ensinnäkin se piristää ja toiseksi sen jälkeenkään ei ihan heti palele, kun saa kuumaa, vaffaa kaffetta ja aamuleivän. Jep, selvisin siis kohtuullisen hyvin. Järjetön palelu iski vasta jonkun tunnin päästä; taas oli mentävä lämpöhuovan alle lämmittelemään puolitirsoille. Siinä ei mikään auta, kun kylmä hyytää sisintä myöten! :(
cat-cats-kitten-kitty-pic-picture-funny-lolcat-cute-fun-lovely-photo-images-i-seen-what-you-do-in-the-showerJahas, tänään olisi vielä vähän pakattavaa. Lisäksi olisi mietittävä, mitä joku hakee kaupoista, kirjastosta jne. Eli Belga on ainakin periaatteessa lupautunut asioille huomiseksi, se on kuitenkin vielä tarkistettava. Atteekkikeikan taidan jättää ensi viikolle, jospa kuitenkin Horttonista saisi jonkin muun repsun… *saa peukuttaa ainakin viikon ajan tästä eteenpäin*. Mandariinit on syöty, onemoita on vain pari ja jääkaapista vastaa vain kaiku! Kevyissä muonissa tässä olen ollut joka tapauksessa, jokaviikkoista perhelounasta *tsihih* lukuunottamatta.

Jatketaan sitten eli vaffaa kaffetta, reissaria ja viipale juustoa!

ALLEKIRJOITUS

                      POLKA – EN MINÄ VALITA, MINÄ OLEN RAIVOISSANI!

Mitä teen, kun en tee mitään?

Kysymys on vakavahenkisesti otettavaa filosofista pohdintaa – tai sitten vain itseinhoa ja omaa laiskuutta kuvaavaa utelua. Saa miettiä miltä taholta tahansa!

Sunnuntaihan meni nukkuessa ja eilinen kai sitten siitä toipuessa. En saanut eilen tehtyä muuta kuin pakattua vähän postitettavaa materiaalia. Se sentään vie aikaa, koska kaikki haetaan-viedään-tuodaan ja askeleet ovat hitaita ja lyhyitä. Lisäksi vasen käsi on edelleen todella kipeä. Siksi en edes koskenut eilen vaatekaappiin, saati sitten alkanut järjestellä mitään siellä. Höh, kunhan keittelin kaffetta pariinkin otteeseen ja väkersin pienen lounaan. Siinäkin välillä oli pakko käydä sängyssä lämmittelemässä eli heittää lämpöpeitto täpölle. Täällä nyt vaan on niin kylmänkosteaa, ettei muuten pärjää!
ben_goossens_03Ben Goossen mainittakoon erinomaisena foto(sur)realistina! ;)

Olen ihmetellyt, ettei Horttonista ole tullut mitään kutsua jatkogeimeihin. Niiden siis pitäisi olla ensi viikolla, neljä päivää. Ei minkäänlaista ilmoitusta, järjestetäänkö vaiko eikö. Toki aikataulu toimitettiin silloin aikoja sitten, kun hyväksyminen tuli. Olettaisi nyt kuitenkin, että aika vahvistetaan ja varsinkin ensimmäisen päivän kokoontumisen aika ja paikka – siellä jaetaan nimittäin perskohtaiset ohjelmat sekä petipaikat! Samalla voi esittää niitä omia välihuutojaan, joita minullakin olisi… Hmph, jos ei ole keskiviikko-iltapäivään mennessä tullut, on pakko kilauttaa asiasta. Varsin huoletonta joissain asioissa tuo meno, kuitenkin.

Ehkä tänään pitäisi paneutua siihen kirjeeseen arvauksen ylihemmolle – se oli muuten se yksi asia, jonka eilen ilmeisen aktiivisesti unohdin. Ähh, no eiköhän sitä jotakin saa paperille. Pääasia, että Lorri vaihtuu joksikin muuksi ja osa tiedoista menee perille asti.

Lyhyestä Polkan päivitys kaunein eli kaffetta, reissaria ja mandariinia…
ALLEKIRJOITUS

            POLKA – HÄMMÄSTYTTÄVÄN, JOPA KOHTUUTTOMAN SAAMATON!

Makselin vähän velkoja!

Tällä kertaa ainoastaan isoja univelkoja, pienissä erissä. Kalavelkojen maksaminen on siirretty siiheksi, että itse kykenisin liikkeelle… En tosissaan tiedä, oliko niin järjetön univelka kerääntynyt vai olinko taas tehdä-himmaillut parina päivänä vähän liikaa. Joka tapauksessa otin pitkät uusiounet, aamukaffen jälkeiset unet, lounaan jälkeiset päikkärit. Johan siitä tuli, melkein monta tuntia. Kovin pitkään en pystynyt nukkumaan, heräsin kipuihin. Silti oli tosi mukavaa uinua – ainoastaan jostain aina punkeava huono omatunto yritti napista jotakin!

Hei, omatunto, minä yritän joka päivä tehdä kaiken mahdollisen tehtävissäni olevan homman. Ihan oikeasti. Eiliselle nyt ei ollut ihmeempiä suunnitelmiakaan – ja jos olikin, sellaisia, jotka voi tehdä milloin tahansa. Kun ruokaakin oli valmiina, ei tarvinnut todellakaan tehdä mitään radikaalia. Vuorossa olisi jossain vaiheessa yhden ison alakaapin hyllyn siivous ja siirto ylemmäs. Siellä on nimittäin näitä arkivaatteita, joita käytän yleensä vain kotona. Se on vain liian alhaalla ja sieltä on hankala löytää ja edes saada mitään käsiinsä, joten sen siirtäminen ylemmäs eli kahden hyllyn sisällöin vaihto päittäin on jossain vaiheessa ohjelmassa! Mitään ihmeellistä muuta ei ole tekeillä. Tosin tarvitsisin toiset silmät arvioimaan makkarin tilannetta; huonekaluja ei mielestäni voi siirtää, mutta jospa kuitenkin… Joku muu ehkä näkisi sellaisia mahdollisuuksia, joita itse en huomaa. Kun pitäisi myös muistaa se, että rollerilla pitäisi päästä sängyn toiselle puolelle (nyt ei pääse, hiissaan itseni sinne muutoin) ja silti pitäisi pystyä virittämään myös läppäri oikealle puolelle sänkyä. Tässä se ongelma oikeastaan piilee, eli voin nukkua sängyssä vain toisella kyljellä ja jo se on ongelma. No, ehkä se ratkeaa.
large-20070108-1447554_13C63B343Eilinen meni siis kirjaimellisesti lepuuttaen ja kaffitellen, netissä roilaten ja lueskellen. Tänään olisi pakko piristyä, ehkä voisi jo alkaa pakata postiin meneviä lähetyksiä. Siinä ainakin tuntee saavansa jotakin aikaiseksi. Josta tuli mieleen, että Lady Minnien kynnet olisi leikattava… Jotain keittoa voisi laatia pariksi päiväksi, muistaakseni aineksia kyllä löytyisi. Kaikenlaista oli suunnitelmissa, osa jää taas toteuttamatta. Antaa jäädä, tuollaisesta en jaksa edes ottaa harmeja itselleni. Ihan riittävästi on kestämistä tässä, ettei pääse liikuskelemaan vapaasti ja kivutta! Pahinta on, että sen vieläkin toisinaan unohtaa ja lähtee tuolista – kiljuakseen samantien rumia, mutta vapauttavia manauksia sekä tarttuen kynsillä rollerin kaffoihin.

Aamun avaus kaffella, reissarilla ja mandariinilla!

ALLEKIRJOITUS
                           POLKA – AINA VÄSY JA JATKUVASTI JANO! :P

Laiskahko lauvantai

Kuten tavallista, Belga tuli lounaalle. Olin unohtanut soittaa perjantai-iltana ja varmistaa, joten soitin sitten aamusta. Ihan vaan periaatteen vuoksi, jos hänellä sattuisi olemaan tärkeämpää menoa. Ei ollut – tosin epäilen usein sitä, että äiteen laittama kunnon muona kerran viikossa saa kenet tahansa opiskelijapojan käymään mieluusti kotona pikaisesti. Belgalle kun vielä tyrkkään usein mukaan jotakin syötävää tai heekkuva.

Tein erinomaisen hyvää *pitkästä aikaa* broiskuwokkia ja riisiä. Wokki oli varsin monikulttuurista, twistiä  *juu, on katseltu kokkiohjelmia* haettiin Thaimaasta, Kiinasta, Italiasta sekä Marokosta ja Intiasta. Ei voi kuin sanoa, että kelpasi hyvin – Belgalle kahden kulhollisen verran. Itse söin yhden satsin ja toinen jäi lounaaksi täksi päiväksi. Jälkkäriksi myöhemmin kaffetta ja Stollenia, jota ei voi vastustaa.

Hommat olivat lähinnä närppimistä. Sain lopulta siivottua kirjahyllyistä pois kaikki luettelot. Silti yksi kirja on kadoksissa. Tosin epäilen tietäväni, kenelle sen aikanaan olen lähettänyt. No, tarkistan, kunhan ehdin ja jaksan. Lisäksi samalla tuli muutenkin järjesteltyä kirjahyllyjä. Himskatin raskasta, koska vasen käsi on lähes täysin käyttökelvoton näissä hommissa. Se voi taas pettää milloin tahansa ja särky on jatkuvaa. Kivut heräävät öisin, eivätkä anna nukkua. Grrr! Tiedän, että se joskus tokenee. Tosin silloin pitäisi olla tekemättä mitään. Myös noita taiturointeja tuolla rollerilla eli pitäisi liikkua ilman mitään tukea. Siitä tuskin tulee yhtään mitään, ehkä ei enää koskaan.
t-morning-sleepBelga laittoi parvekkeelle ne pienet kaamosvalot (pienimmät mahdolliset kirkkaat minilamput) pajupömpeliin ja hyvä niin. Jos joskus jaksan, voin yrittää viedä lyhtyyn kynttilän. Tosin partsille meno on todella vaarallista ja olen ollut siinä turvallani mennen-tullen. Että kyllä sitä voi olla ilman lyhtykynttilääkin! Vielä lähtiessään laps kiikutti kaksi satsia papereita ja niitä luetteloja keräykseen, joten eteinenkin on siisti. Jei, minä olen tyytyväinen, koska hän myös ehti tehdä kursorisen imureerauksen.

Ei siis hätiä mitiä! Ruokaa on jääkkärissä ja leipää pakkasessa, onemoita ja mandariineja tarjolla pöydällä. Kirjoja on useammassa paikassa, lukematta ja osittain luettuna. Lady Minnielle on melkein täydet pussukat raksuja ja kissanhiekkaa sekä haluttaessa maistiaiset kaikesta muonasta, mitä minä syön. Ei täällä siis mitään oikeastaan tarvita! Yksi apumies muutamaan hommaan olisi joskus tarpeen, mutta ehkä aika hoitaa nekin asiat. Samoin kuin muutaman muunkin ongelmakohdan.

Nyt kaffelle, reissaria ja juustoa – sitten etsimään yhtä vaatekappaletta, joka on paikassa nimeltä jömma…

ALLEKIRJOITUS
                         POLKA – KAIKKI HUKASSA ELI SUEN TASSUSSA?!