Skitsoilua ja lällätysmoodia

Ei ole enää vetokettua, on pitkä… joku… mitä en itse näe! Poisto ei mitenkään hirveästi koskenut, nipisteli ja aiheuttikin vain yhden kirouksen. Enempi sisäistä kiroilua aiheutti KSH:n hyyppä ja tapa puhua – kuin olisin ollut vähintäänkin eeeerittäin iäkäs lapsi, jolla on muistisairaus ja joka ei vaan ymmärrä. Missä tällaista opetetaan? Ei kukaan luonnostaan puhu noin! Lisäksi ohjeet olivat taas olleet epämääräisiä, koska olen ”joku ylimääräinen”. Leidi soitti ja komensi käymään suihkussa ennen tuloaan, jotta voi hoitaa ketun. Menin vähän änkäksi; kyllä minä väkisin ruiskuun, mutta puuttui vaatetta ja muuta. Hissukseen sitten änkesin sinne niin, että tullessaan hänellä oli märkä valkoinen valas vastassa. Jotenkin nämä toiveet, pyynnöt ja asiat eivät ole välittyneet eteenpäin. Eikä muuten edes se, mistä kohdasta hakaset poistetaan. :o Tosin hän sitten kovasti kyseli, mitä voisi tehdä. Minä olin jo sillä tuulella, että oikein hyvä, jos siirtyisi toiseen osoitteeseen. Kyllä, kiitän palvelua. Mutta.. ehkä tässä vain rassaa se, ettei vars. tilaus tullut saiskun kautta ja kaikki tieto oli hukattu. Toivoisin kuitenkin, ettei kenellekään lällyteltäisi tuolla tavalla; se alentaa iäkkäämmänkin ihmisarvoa ja itsetuntoa kuulkaas aika paljon!

Oikea koipi on siis kipeä, polven vas. alaneljänneksessä tuntuu selkeä kipu, joka toisinaan säteilee alemmas. Koipi taipuu, pohje ei ole kipeä, voin astua varpailla jne. Turvoksissa se prle on – mutta on se ollut tuollainen aika usein ennenkin. Silti vähän hermostuttaa. Tosin joku väitti, että se johtuu lonkan murjomisesta? En minä tiedä, hoitsu ei vastaa tänään puhelimeen enkä tahdo päivystykseen. :( Tehkääs nyt pikadiagnoosi?

Haava on peitelty sidoksilla vielä pariksi päiväksi. Toivottavasti se paranee kunnolla. En minä tiedä, taas tuntuu kaikki menevän jotenkin sviduralleen eikä mikään toimi ihan siten kuin olisi toivottavaa. Lisäksi täällä on aivan saakelin kylmä! :(

Valitan, minä en keksi mitään mukavaa kirjoitettavaa tänään. No  juu, nukuin ehkä yht. sen 4 h ja sehän on ihan paljon. Muuten – no, taas alkoi se ajatusten kiertoliike, joka ei johda mihinkään hyvään.

Belga tulee lounaalle – saa laittaa itse, jos en jaksa. Käy se niinkin. Ähh, en minä  tiedä. Minä en taas kohta tiedä mistään mitään, taidan tarvita toiset kaffetkin.

ALLEKIRJOITUS

                      POLKA – JOSKO VÄHÄN ROHKAISUA, EDES?!

 

Nyt se on menoa!

Valvoin yön brittiläisen ohjelmatarjonnan viihdyttäessä. Olen susihermona. Lähden täältä klo 6, pelipaikalla pitää olla klo 7. Sitten pitäisi alkaa tapahtua. Olen paniikissa…

Kiitos kommanneille & muillekin lukijoille! Yritän viestittää jotakin heti, kun se vain on mahdollista.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – NYT EI OLE MITÄÄN TEKOSYYTÄ!

Ei halua, mutta silti…

Huomenna on siis miitti Peijaisissa. Enhän minä sinne mitenkään hinkua, siksi varmaan tulikin taas valvottua. Mietinkin, miten paljon rauhoiketta pitää ottaa alle, että ei ärsyyntyisi tämän härran hyökkäävästä käytöksestä ja suoranaisesta piilokettuilusta. Vai onko se niin, että tavisämmälle *vähän pläski, vähän tupakoiva, vähän sitä-ja-tätä* voi syytää ihan mitä vaan? Että kyllä se on kaikki vaan kestettävä. Ihan kaikki. Ärh! Jos minä en sano mitään, olen umpimielinen psyykkinen tapaus. Jos sanon jotakin, käyttäydyn asiattomasti ja minut pistetään ulkoruokintaan ja kaikki lääkitys tempaistaan vegs. Kaksi kertaa ärh!

Kai se on kerättävä paperinsa, etsittävä jotakin kampetta huomiseksi ja tilattava Leka-takso. On muistettava myös jonotuskirja(t) ja eväät, muuten ärsykynnys voi alentua vielä pahemmaksi. Minä oikeasti yritän käyttäytyä eikä minulla ole ikinä ennen ollut missään eikä kenenkään kanssa näitä ongelmia – paitsi nyt viimeisen vuoden aikana… ihmettelen. Kai se on uskottava, että pitäisi olla nimeä / rahaa / muuten mallitapaus / fyysisesti huippukunnossa ja terve, jotta kohdeltaisiin asiallisesti. Kolme kertaa ärh!

Belga kävi eilen ja seinässä on kaksi taulua lisää. Oikein hyvä. että pääsivät esille ja näyttävät paremmalta kuin voisi kuvista edes uskoa. ;) Juu, ehkä saatte joskus ne kuvat. Lounas oli myös onnistunut, varsinkin uusia emmeitä sisäänsä kätkenyt salado ja punajuuripaistos. Teen toistekin! Ja jälkkärinä iiiiiiso kippo omppukrumpelia, josta loput pakkasin lapselle mukaan – on jotakin iltateelle hänelläkin. Minulla on vielä omppuja puoli laatikollista eli riittää siitä muutamaan paistokseenkin. Kyselyjen perusteella_ Omppukrumpeli (applecrumble) on siis mähnää, joka tunnetaan Kaura-omenapaistoksena. Edellisissä kommenteissa on oma noin-ohje, mutta kuukkeloimalla jokainen voi etsiä paremman… tuo toimii minun mielestäni ihan ök. En viitsi linkittää tähän mitään ohjetta, koska ne ovat aika erilaisia keskenänsä.

Njäh, nyt ei kuulkaas tosiaan ole meikäläisen ihan paras päivä! Varmaan arvaatte, että mielessä pyörii vain huominen *ja tietty siitä koko ruljanssista selviytyminen*. Neljäs ärh!

Minä menen nyt ja mussutan *eheheh, härn* aamupäärynän! :P

ALLEKIRJOITUS

                            POLKA – TUHAT KERTAA ”MIKSI?” JA ”ÄRH!”

Lupa olla itsekäs!

Nämä pari uutista, jotka ovat hallinneet mediaa nyt jonkun viikon, aiheuttavat varmasti monessa ahdistusta, riittämättömyyden tunnetta, halua jakaa ja osallistua…  Maahanmuutto ja hallituksen säästötoimet ovat asioita, joista jokaisella on mielipide! Lisäksi ne ovat asioita, joista voi aina puhua – kuten säästä. Mennäänkö kuitenkin tässä äkkiä siihen, että ainakin herkempi yksilö ahdistuu kohtuuttomasti? Uutisia on liikaa, siis muitakin uutisia! Sotaa siellä, tulvia ja maanjäristystä tuolla – verta ja kuolemaa. Nämä jäävät ehkä nyt varjoon, mutta ei se asioista tapahtumattomia tee. Jälleen herkempi yksilö yrittää selvittää itselleen maailman tilaa ja huomaa sen Eurooppa-näkökulmastaan ahdistavaksi! Talvikin on tulossa. Päivät pimenevät. Sitten vielä ihmetellään, että täällä ollaan niin masentuneita ja ”masentuneita”. Kyllähän sitä, jos ihan pakolla ajetaan tähän! Räyh!

Australialainen tutkija esittää erilaisia näkökulmia Euroopan tilasta omassa tutkimuksessaan! Kiinnostavaa, lähinnä eurosta ja / tai liittovaltio-ajatuksesta luopumisen kannalta. Lukekaas edes tuo lyhyt esitys, minusta kaverilla on ajatusta! Ai niin, eihän minun pitänyt puuttua tällaisiin asioihin lainkaan! Piti märistä jostain muusta. Sanonpa nyt tässä välissä kuitenkin, että miten ihmeessä ja millä valtuuksilla nämä Suomen (tai nykyisin Ruotsin, Portugalin jne) miljonäärit (lue -> sikarikkaat) antavat lausuntojaan? Siis jos on rahaa, saa olla ihan mitä mieltä tahansa ja saa puuttua esim. Suomen sisäpolitiikkaan? Jossakin on nyt jotakin vikaa. Pätevöittääkö omistaminen jotenkin erityisesti esim. yleiseen talouspolitiikkaan? Kyllä, saahan jokainen kertoa mielipiteensä.  Mutta jos ne uutisoidaan ja tuodaan esiin ”pätevinä lausuntoina ja kannanottoina” vikaa on kyllä myös jossain muualla! Argh!

Tiedän, minun ei pitäisi puuttua tällaisiin asioihin – eihän? Koska minut on nyt selkeästi *kyllä, ihan kirjallisesti ja kirjaimellisesti* luokiteltu kolmannen luokan kansalaiseksi, olen käytännössä pelkkää ilmaa! Tämä luokittelu on tehty Peijais-Retkulassa, minut hoidetaan – jos nyt hoidetaan – vasta aivan viimeisten joukossa. Hieman hämmennyttävää. Siksi olenkin puhuteltaessa katkera ja kaunainen! Tämän luokittelun takia (joka myös tarkoittaa, että ”odottaa hoitoa”) en myöskään voi / saa käyttööni tiettyjä palveluita. Käytännössä siis jos Belga ei enää jaksa / pysty hoitamaan asioitani, joudun perskohtaisesti anelemaan jostain pyyteetöntä avittajaa tai maksamaan siitä silkkaa lovvoa! Koska en lähtökohtaisesti siis ole ”oikea vammainen tai sairauden vuoksi kykenemätön”, en kuulu mihinkään joukkoon. Jälleen kerran, enkä todellakaan ensimmäistä kertaa, minä kuulun siihen väliinputoajien luokkaan. Ei mitään muuta, se sopii kyllä. Tämä tuo vain mukanaan kohtuuttomia määriä ylimääräistä harmia, anomuksia, paperitöitä ja pettymyksiä. Suoraan sanoen ketuttaa, koska en pysty suunnittelemaan mitään etukäteen. Jos ”hoito” on samaa luokkaa, ei nimittäin ole mitään takeita jäädä sen jälkeen enää henkiin.

Hah, onpa näppärä päivitys *not!*. Muutamalla rivillä pystyn siirtymään maailmanpolitiikasta ja talousongelmista omaan mitättömään itseeni. Eikö olekin vekkulia, miten itsekeskeisesti ihminen Polka toimii?! Ei hätää. Ei Suomellakaan ole mitään hätää. Lukekaa vaikka Iltahupusten etusivut netistä. Sieltä selviävät todelliset ongelmat eli tuntemattoman julkimuksen sanomiset, käsittämättömen urheilulajien tulokset sekä luokattomien TV-ohjelmien nykytila. Siinä kannattaa elää, siinä maailmassa ja lumetodellisuudessa.

ALLEKIRJOITUS

                                      POLKA – KATKERUUS MYÖS VELVOITTAA!

Se liikkuu sittenkin…

Siis toivottavasti sekä minä että useampi takso! Ei uskoisi, että vielä näin monen vuoden jälkeen sekä Psalmia että Leka jaksavat mokailla niissäkin. Kyllä, edelleen, jo tilatessa. Varasin eilisaamuna sähköpostilla Psalmialta täksi päiväksi siirron toisaalta ViiVoaniin. Koska kyse oli tästä päivästä, en jäänyt odottamaan vahvistusta. Se tulee usein vasta myöhemmin, kun näkevät, että kyseessä ei ole sama päivä. No, siinä kaffittelin jne. ja puhelin soi. Just, taksohärra soittaa ja ihmettelee missä minä olen?! Ei kun selittelemään, että väärä päivä eikä virhe ole minun. Pyytelin kuitenkin anteeksi. Ymmärrän, että mies oli tuohtunut, mutta tämä nyt oli ihan selvä juttu! Sitten tsekkaamaan viesti ja just, Psalmian moka. Piti ilmineerata sinnekin kohteliaan asiallisesti, että siirtäisivät nyt prle tilauksen edes oikealle päivälle. Tuli sieltä jonkinlainen anteeksipyyntö, mutta minä sain turhat haukut. Ei nyt ihan hirveästi piristä päivää! Sen jälkeen päätin samantien soittaa Lekatakson noutamaan minut kotoa aamulla. Voi huokaus! Taaskaan ei edes jonotusääntä tms. Puhelin soi jossakin – tyhjää siis – eikä kukaan vastannut. Ikuisuuden jälkeen tympeä, kyllästynyt naisääni suostui palvelemaan. Hitaasti ja kaikkea kysellen. Kun sain tilauksen valmiiksi (puhelu oli kestänyt jo lähes 10 min), kysyin miksei käytetä niitä valmiita asiakastietoja?! Leidi kertoi olleensa töissä tuolla vasta vähän aikaa (ja oppinut jo noin hyvin kyllästyneeksi…), tiesi sanoa vain, että tietojen vienti rekisteriin on hidasta. Eli ei toimi. Eijjumankauta, jo n. 1.5 kk sitten kuulin asiasta eikä mitään ole tapahtunut. Tuossa ajassa jo hitaampikin nakuttelija olisi yksinänsä tehnyt nämä hommat. Oikeasti. Mikä kestää? Ja maksaa? Lekalla on valmis rekisteri, josta voisi kopsata osan tietoja. Toisaalta, taas tuntuu, että kyseessä on tietokantaohjelma, joka on tehty Kais-Tiijätte-Missä ja joka joko ei toimi tai toimii huonosti. Argh. Asiahan ei koske muita kuin jo valmiiksi kipeitä ja sairaita, joten mitä sitä suotta tekemään kunnolla. Jos joku vielä kehtaa urputtaa ja valittaa, sen voi laittaa tuon henkilön omien ongelmien syyksi!

Ette muuten usko, että käyttäessä näitä palveluja, joihin on oikeutettu, tulee niin nöyryytetty olo! Kohtelu on nuivaa, ylimielistä eikä palvele kenenkään etuja. Pääsääntöisesti asiakas on paitsi väärässä, myös tyhmä. Kas kun eivät kysy painoa, tupakointia ja alkoholinkäyttöä – silloin voisi täydellä ruudukolla saada vielä tympeämmän kohtelun! Minä olen vihainen. Tai en oikeastaan vihainen. Olen vain väsynyt aina kuulemaan samat asiat ja valittamaan niistä; mitään ei tapahdu. Olisi oltava kiitollinen kaikesta. Minä en ole. Minua ketuttaa tämä sairastaminen enkä minä sitä ole valinnut!

No, toivottavasti taksot tänään kulkevat ja pääsen hammaslääkärille, sieltä Hakikseen ja lopulta kotoon. Toivottavasti Toveritar keskustasta myös pääsee paikalle ja jaksaa mährystää kanssani… Tällaiset suunnitelmat ovat aina niin kunnianhimoisia, nähkääs!

Muuten en saanut eilenkään mitään tehtyä, hirveä väsy vallitsi ja Lady Minniekin oli kehnolla tuulella. Jämähdimme katselemaan typerää liikkuvaa kuvaa. Ei hyvä, ei yhtään! Itsesääli, kivut ja nariseva kissa eivät ole paras yhdistelmä. Pitäisi saada jostain edes vähän virtaa. Sitä ei nyt tunnu löytyvän. Pitäisi ja pitäisi, mutta en minä tästä enää tokene. Ei siis hirveästi innosta! :(

Pitäkää edes peukkuja, että aikataulu ym. pitäisi ja saisin ViiVoanissakin asiani hoidettua. Jos kerran vuodessa tuhluutan kympin-pari maustekauppaan, se lienee asiallista? Lisää kaffetta ja mömelöitä, muuten ei jaksa eikä pysty!

ALLEKIRJOITUS

                                           POLKA – URHEA SANKARIMATKAAJA!

Mahdoton ihminen

Uusin diagnoosi ihan lekurin suulla: olen siis mahdoton ihminen. Mahdoton? No, enpä tiedä. Ihminen – voi, olen rajattoman iloissani siitä, että minua pidetään ihmisenä. ;)

Eilisestä piti rapota. Kyllä, toivon vaan, että luette tämän oikein. Tarkoitus ei ole siis mollata ketään tai mitään. Takso toimi kuin unelma, oikein kiva kaveri. Se olikin ainoa, joka toimi.

Edes takso ei meinannut löytää oikeaa paikkaa, koska nimenomaan sitä kylttiä ei ollut missään. Jouduin siis etsimään neuvonnan ja tiedustamaan. Nou hätä, olin hyvissä ajoin. Ei olisi tarvinnut. Odotustila oli täynnä muita yli 70-v. mummoja eikä kukaan tiennyt missä järjestyksessä edetään. Kun oma vuoroni tuli, joku huuteli jossain kulman takana nimeäni ja huutelin takaisin – tehän tiedätte, että olen hidas… Vastassa oli herra yliherra; näytti enemmän karvaiselta, hikiseltä pizzauunin hitsaajalta! ;) Ei, enhän minä koskaan ulkonäköä katso. Ongelmaksi tulikin heti kättelyn jälkeen se, että oltiin Toisen Kielen alueella eli valtakieli ei ole suomi.  Härra ei ymmärtänyt kuin joka neljännen sanan ja oli itse peräisin Kauemmasta Idästä, joten osa kertomastani meni harakoille. Alku meni ihan OK, mutta kun hän(kin) alkoi kysellä V:stä (on ilmeisesti lähetteessä jokin maininta…), sanoin etten jaksa nyt puhua ja olen turhautunut, sairas, v*ttuuntunut ja vihainen. Se oli virhe. Hän kuuli vain sanan vihainen ja otti sen joko itseensä *ei tod. ollut tarkoitus* tai ammattimielessä koko saiskuun. Silloin härra suuttui, mutta tutki kuitenkin ja kosti siinä samalla eli minua revittiin kuin kananpoikaa suurkeittiössä. Kuitenkin pääsin seuraavalle rastille, jossa sekretääri varasi muut ajat. Siis hei, samalle päivälle varatut rtg- ja haastatteluajat varattiin vasta tuossa! Lisäksi sain kuulla, että mitään ei tapahdu ennen kello puolipäivää. Olin kyllä kysynyt tätä, mutta sanottiin, että asiointi kestää 1/2 – 1 1/2 h. Että sen verran on varattava. Onneksi Leka on ilmeisen tietoinen asiasta ja oli varannut meikälle 3 h.

Rtg:n seuraavaksi ja sekretääri lähti neuvomaan, koska talo outo minulle. Leidi kipitti sadan metrin päässä ja minä yritin mahd. nopeasti perässä. Kun pyysin hidastamaan, hän voivotteli minulle ja hymisi kuin lapselle… ups… minä nyt vaan satun liikkumaan hitaasti, ei se minun mielestäni ole *vielä* vahingoittanut aivoja?! Hän sitten mainitsi, että voin pyytää seuraavaksi rulliskuljetuksen. Rtg:ssä odotusta eikä taaskaan tietoa, kuka menee ja minne… No, muuten se meni ihan OK. Kun kysyin kuljetuksesta, olivat ensin äimänä käkenä. Sitten etsittiin pyörällistä tuolia, jota ei löytynyt mistään. Olivat hukanneet! :) Kesti aikansa löytää ja minut vietiin täysin talon toiselle puolelle haistatteluun.

Sitten alkoikin se hankaavampi osuus. Sisar ei-niin-hento-eikä-valkoinen oli täysin toiskielinen ja puhui erittäin huonoa soomea *sorry*. Eipä siinäkään mitään, mutta hiukan se kävi hermoille. Hänkin tivasi *mielestäni* asiaankuulumattomia juttuja, josta sanoin. Kerroin myös, että olen ollut kipeänä, oksu- ja p*skataudissa ja voin vieläkin huonosti. Virhe – hän ei ymmärtänyt, kuuli vain viimeiset sanat ja totesi, että niinhän se on kun on noin masentunut. ?! Sanoin taas, etten ole vars. masentunut, mutta olen turhautunut jne. kuten aikaisemminkin. Lisäksi tein toisen virheen, kun kysyin eikö hän ymmärrä suomea… Se laukaisi sitten koko jutun. Hän sanoi, ettei voi jatkaa kanssani, koska olen niin vihainen. Kyllä, tässä vaiheessa olin. Sanoi kuitenkin, että tiimi juttelee vielä kanssani. Odotin ja odotin (siellä ei kenelläkään ole kiire mihinkään, siksi ilm. ei tarvita mitään tarkempaa aikatauluakaan), kunnes Nukkuma-Maija ja Bert The Butcher tulivat paikalle. Maija häipyi hetikohta, kun erehdyin kysymään kuka hän on. Hän ei esitellyt itseään, kylttiä ei ollut ja lätkää en nähnyt; tilanne muistutti sellaista, jossa kaksi kivaa nuorta miestä tulee pukemaan sen hassuhihaisen paidan ja kohta mennään… Bert jäi ja alkoi työkseen pelotella minua riskeillä ja ongelmilla, komplikaatioilla, avun tarpeella ja myöhemmillä ongelmilla. Lisäksi taas tivattiin V:stä. Aloin ryytyä ja sanoin, että haluaisin jo häipyä takson odottaessa ja voisiko tähän palata, koska en jaksa puhua ja oksettaa sekä heikottaa *tärisin koko Polka*. Härra totesi, että minun onkin parasta lähteä ja en ole sopiva heille, koska en ole käsitellyt V:n menehtymistä ja olen mahdoton ihminen, vihainen ja tasapainoton. :o Sanoi palauttavansa paperit Peijaisiin tai arvauskeskukseen, josta otetaan yhteyttä. Nyt kaadoin lopulta kuppini nurin ja totesin paikan melko oudoksi. Koska sukurasitetta, ilmaisin myös, että ”Te lahtarit olette jo yrittäneet teloittaa meikäläisiä aikaisemmin eikä se silloinkaan 100 %:sti onnistunut!”. Juuei, ei ehkä liity asiaan, mutta tullessa näin sen muistomerkin ja tuli vaan mieleen. No, sehän sinetöi koko jutun. Olen mahdoton ihminen, joka näin julkisesti myönnetään.

Ei, en ole värittänyt juttua. Olen lyhentänyt sitä, koska aikaa meni se 3 h. Ei, minulla ei ollut mitään ennakkoasennetta ja toivon, että kaikki tietävät myös etten ole ra.sisti färin enkä kielen puolesta. Tuolla vain kaikki kulminoituvat niin oudosti ja tietty minun vikani, että lähdin sinne kipeänä. Toisaalta, minulta olisi tuo käynti laskutettu, koska en olisi pystynyt perumaan sitä ajoissa eli siksi sinne lähdinkin.

En syytä tietenkään ketään ja odotan joskus kutsua tuohon Peijaisiin. Ai niin, molemmat härrat olivat sitä mieltä, että minulla ei voi olla kipuja tällä lääkityksellä (kumpikaan ilmeisesti ei ole kuullut reseptoriongelmista, joita tiedän olevan 1 –  2 %:lla). Lisäksi toinen lämpimästi suositteli parasetamolin kylkeen yhtäaikaa maximiannosta ibuprofeiinia.  ?! Tuota, mahtaa olla maksalle relaa… kellään kokemusta tai tietoa?

Ongelmana olin siis minä. OK, olin fyysisesti tosi huonossa kunnossa. Tärisin, vapisin, en ollut syönyt 3 pvään enkä nukkunut – tehän muistatte? Ei olisi pitänyt mennä, mutta kun siitä ihan soitettiin ja olin luvannut. Toisaalta, he eivät ilmoittaneet mitään aikataulusta, vaikka tiesivät ja olisin kaivannut myös tarkempaa tietoa siitä, mihin joutuu varautumaan. Toiseksi ymmärrän, että valtakieli ei ole soomi. Ei haittaa, mutta olisivatpa kysyneet kummalla kielellä mieluummin. Minä olisin asioinut sillä toisella, koska silloin olisin ehkä miettinyt tarkemmin puheitani! ;) Jep, nillitystä ehkä. Jotenkin tuolla tuli vähän hömelö olo, koska läsnä oli vain seniorikansalaisia, jotka olivat tulleet viettämään päivää saiskussa. Yksi rouva kertoi tulleensa Hgistä koko päiväksi ja hänellä näytti olevan oikein mukavaa… Ilmeisesti sen takia ei mitään aikoja ole, suhtautuminen oli jotenkin metkaa ja minua pidettiin todella omituisena.

Ei, minua ei hävetä pätkääkään. Nyt sekin paikka on nähty. Noin muuten se oli vähän kuin  Mein Oma Saisku ennen purkamista. Tosin meillä hommat toimivat ja oli vilkasta. Tuo vaikutti enemmän joltain kerholta, kokoontumisajoilta tai keräilyeriltä. Ai niin, siellä haisi omituiselta ja haju tarttui vaatteisiin (ei, se ei ollut tavissaiskun hajua – olisikohan siellä ollut jotain sisäilmaongelmaa tms.).

ALLEKIRJOITUS

          TÄÄLLÄ MALMI JA POLKA – PÄÄTÄN RAPORTTINI TÄÄLTÄ TÄHÄN!

Ryytynyt ja raihnainen

On harvinaisen ryytynyt olo. Nyt ei enää *peukutan varmuuden vuoksi* ole äkkituotoksia, mutta oli melko karut 1.5 vrk. Ei voinut edes nukkua, koska aina oli tulollaan jotakin. :( Viime yönä sain jo hetkittäin vähän urvahdettua, samoin alas meni appelsiinivettä, yöllä myös sitruunamehua ja nyt aamulla olen närkkinyt vähän taatelia. Toivottavasti tämä on nyt ohi! Pitäisi nimittäin huomenna sinne saiskuun enkä haluaisi peruuttaa tai siirtää enää tätä. Horttonin reissuun on optio, että sen voin siirtää eli niin olisi parempi.

Join myös pienen kupillisen kahvia – se pysyi siellä missä pitääkin. :) Kävin ruiskussa, vaikka heikottaakin. Vaihdoin myös osan petivaatteista, koska ne *hmmm* tuoksahtivat… Jospa tässä seuraavaksi söisi palan paahdettua leipää ja juustoa? On pieni näläntapainen olo. En muuten toivo kenellekään tätä tautia, sen verran ankarasti mokoma iskee!

HUOM! Yksityiskohtaiset kuvaukset poistettu pyynnöistä ja  aneluista huolimatta!!!

ALLEKIRJOITUS

                                         POLKA – YLHÄÄLLÄ KUITENKIN!

Pidempi perjantai?

Tämä päivä saisikin olla pitkä, pitäisi jaksaa kirjoittaa melkoisesti taas. Miten sitä tuleekaan jättäneeksi juttuja roikkumaan… ähhh. Niinkuin ei tietäisi, että ne ovat edessä kuitenkin jossain vaiheessa. Väsyttää äärettömästi eikä jaksaisi yhtään mitään! :(

Pakko on kuitenkin laatia Valentiinolle kirje. Siitä ei voi luistaa, koska luvattu! Toisetkin jutut on tehtävä, ne ovat onneksi hieman lyhyempiä ja jonkinlaista pohjaa on olemassa. Ehkä tämä tästä, kun oikein yrittää. Tiedän taas olevani kipeä jo illalla ja pahemmin huomenna.

Siirrän taas kirjalistat sekä muut perjantain perinteiset huomiselle, koska jokainen sopiva hetki on käytettävä nyt aamupäivän aikana muuhun. Ei muuten, mutta hyytyminen iskee viimeistään alkuiltapäivästä ja sen jälkeen ei oikein enää jaksa mitään. Pahoittelen, mutta tällä nyt on mentävä.

ALLEKIRJOITUS

                         POLKA – KIRJAIMIA PERÄKKÄIN VAAN….

Päästäistä!

Oikein munarikasta päästäistä vaan kaikille! :)

happy-easterMehän ei mitään rekvisiittaa laiteta eikä traditsionaalisia ruokiakaan tehdä. Laps oli eilen taas fiksu; listan mukaan toi hetelmiä ja vihanneksia, mutta käytti myös omia aivojaan ja toi ison palan lohta! Fisu oli alennuksella jo valmiiksi, mutta lisäksi laputettu eli valtava pala maksoi alle 4 juuroa. Siitä syödään ainakin kaksi kertaa eli tämä oli jo halvempaa kuin pakastekala. Minähän vain kiittelin, koska aina evästän hänet reissulle ja sanon, että jos jotakin tosi edukasta ja kivaa löytyy, pistä kärreihin ja osta pois… Muonaa siis on riittävästi ja paljon hetelmiä! Tuntuu kyllä taas vähän hassulta puhua ruuasta, koska viikossa menee aina parikin päivää vain juggalla, hetelmillä ja müslillä. Mielipideaine vaikuttaa niin, että niiden mukaan ei ole nälkä. Nälkä tulee vasta, kun on syönyt ensimmäiset haukkaukset. Eli ihan hyvin voisi olla syömättä. Ei kovin kiva tunne, muuten.

Kirjoja tuli vain neljä, on jo katseltava alustavasti hyllyihin. Atteekkikeikka tuli taas kalliiksi, hui hitsi! :( Kassillinen mömelöitä maksaa paljon, koska laatuja on monta. Yksittäiset lääkkeet sinänsä eivät olisi hinnan kiroissa, mutta kun kaikki on lopussa samoihin aikoihin. Hmph!

Olen taas touhunnut eilen liikaa jotakin ja vasen käsivarsi juilii, olen edelleen (ja vielä pahemmin kuin eilen) silmäpuoli. Silti pitäisi suunnitella jo kirjettä Valentiinolle sekä tehdä jotain järkevääkin. Päätin kuitenkin viettää päivän kylpytakissa, koska en tähän mennessä ole saanut vaatteita päälleni. Ihan sama – kukaan ei ole täällä arvostelemassa ja Leidi Minni prakastaa rapsutustani pukeutumisesta riippumatta. >o<

Ai niin, tilasin takson viemään minut Tammisaareen ensi viikolla. Reissu ahittaa. Ei muuten, mutta pitkä matka puoli-istuvassa asennossa. Leka kuitenkin lupasi, että sama takso tuo kotiin eli odottaa siellä. Jotakin hyvää siinäkin. Juu-juu-juu, lupaan yrittää olla kettuilematta ja suuttumatta lekurille *siis ainakin lupaan yrittää*! ;)

ALLEKIRJOITUS

                                  POLKA – KIIRAN TORJANTAI

Tuhma?

Minäkö muka katsellut joitakin tuhmia näkymiä? No en… mutta miksi minulla sitten on herneen kokoinen näärännäppy vasemmassa silmässä? ;) Arvatkaas, onko kipeä ja kiusallinen! Uusi, vekkuli lisävamma hetkeksi. Se on nyt tosi ärhäkän näköinen ja yleisilme on suorastaan rähjäinen, vaikka kävin äsken pakkoruiskussa. No, onneksi se – toivottavasti – menee ohi suht nopeasti.

Odottelen tässä Belgaa tulevaksi. Laps käy mieluummin tänään kaupoilla kuin huomenna, jolloin tod.näk. on ryysistä. Kirjoja näyttäisi olevan aika vähän tuloillaan, joten seuraavan viikon ajan on vaan kaiveltava omia hyllyjä. Muonaa kyllä tarvitaan, sillä jääkaapissa ei ole juuri mitään. Tein eilen kaalipaistosta, josta tuli tosi hyvää. Sitä on tarjolla tänäänkin ja osan kenkkään Belgalle. Pitäisi leipoa muffareita, kunhan tässä piristyisi… turha toivo. Tuli taas valvottua suht pitkään, vaikka kumosin ison satsin kaikkia mömelöitä; ne eivät vaan tehoa! :( Lopulta kävin syömässä näkkäriä ja luin vähän lisää, sen jälkeen tipahdin pariksi tunniksi.

Uhh, pitäisi taas tänäänkin jaksaa yhtä ja toista. Ei oikein irtoa.

ALLEKIRJOITUS

                                   POLKA – YRITTÄÄ, YRITTÄÄ…