Siirrymmekö normaaliin päiväjärjestykseen…

Eli tavanomaiseen märinään ja väninään? Ehkä, riippuu vähän blögin toiminnasta. Toistaiseksi siis toimii moitteetta ja pitäisi vähän rukata tätä ympäristöä tässä. En vaan jaksa. En oikein jaksa mitään ylimääräistä, koska tämä kökkiminen sängyn laidalla on kivuliasta. Lisäksi täällä torpassa on tänään vielä kylmempää ja kosteampaa! Yöllä olin lähellä jäätyä ja hamusin toista paksua peittoa ylleni. Sain sentään nukuttua melkein kunnolla, kiitos ihan itselleni vaan! ;)

Olisikohan pakko kommentoida jotakin? Myöhäisuutisissa eilen kuulin, että Aarnio pääsee vastaamaan vapaalta? Hah, ei onnistu kuin Suomessa… :o Sen verran kommaa, että mies pääsi vapaaksi, mutta minä en samassa ajassa ole päässyt julkiselle puolelle erityisterveyden- ja sairaanhoidon vaatimiin toimenpiteisiin *vai miten tuon muotoilisi eli prle, edelleen raakkina jonossa*. Aarniosta sen verran, että eihän mies mihinkään varmaan pakene, mutta miten on kontaktien, vaikutusvallan ja esim. tämän vapautumisen laita eli minkälaisen viestin se antaa rikoskumppaneille! Jännää, tosiaan. :(

Toivoisi myös, että jokin linja Suomessa säilytettäisiin. Oikeasti. Hienoa on tämä vapaa uutisointi, koska aina yksittäistapauksia tulee julki. Onhan se mukava, että jotkut saavat lisää rahaa perskohtaisesti – ja joutuvat kestämään sen vielä julkisesti. Paha aika ilmoitella tästä, koska tapetilla on myös valtion velan kasvu. Nollia on niin, että hirvittää… :( Eihän tämän pitäisi minua rassata. Viime aikoina on tullut palattua siihen 70-luvun asenteeseen: Henkilökohtainen on poliittista! Ja tietysti kääntäen, poliittinen on henkilökohtaista. Joku väittäisi, että tämä Polkan elämä on niin rajoittunutta, että on pakko etsiä kicksejä muualta. Se on varmasti osasyy, mutta kyllä minä olen aina seurannut tapahtumia. Nyt mennään jo niin lähelle sellaisia kysymyksiä, että on ollut pakko kommentoida montaakin asiaa. Paljoa en pysty tekemään, mutta kirjoittamaan / kommentoimaan sentään vielä. ;)

Asiasta kuusiokoloon… on lähdettävä laatimaan puutelistaa ja saatava äkkiä lisävaatetta niskaan. Kädetkin jo jähmettyvät. Toisaalta, kukkivat kaktukset pitävät tästä. Kaksi kaktusta on aivan täynnä nuppeleita ja kukkia voikin odotella viikon sisään. Josko sitten ihan nätei kuvei. :)

Taikajuomat nassuun, raksut perään ja taas mennään!

ALLEKIRJOITUS

POLKA – MENNÄÄN, MENNÄÄN, MUTTA ERITTÄIN HITAASTI

Lupaisinko jotakin…

Avatessani WP:n suunnittelin, että en tänään märinöi mistään. Taitaa olla turha toivo, koska elämä nyt vaan on tällä hetkellä sellaista, että samat asiat pyörivät jatkuvasti mielessä. Ei, se ei johdu mistään pakkomielteestä – se johtuu tästä odottamisesta.

Jospa kuitenkin tänään vain lyhyesti ja kevyesti porkkanagatesta, joka eilen taas aktualisoitui. Lopulta laadin kaalipataa, johon siivutin pari niistä pestyistä, kuivatuista ja huolletuista porganoista. Padasta tuli järisyttävän hyvää! :) Padan muhiessa hissukseen etsin roskiksesta porganapussia tarkoituksena ottaa yhteyttä tuottajaan. Kas, eipä ole pussissa tuottajan nimeä! Pakkaaja on eli SOK… ja myyjä siis Risma. Nyt alkoikin nyppiä, koska erääseen aikaisempaan meilillä lähetettyyn reklamaatioon (sekin koski vihanneksia ja hedelmiä) ei vastattu mitään. Tietääkseni se on aivan ensimmäinen sääntö, että vastataan edes jotakin. No ei. En ole vielä lähettänyt meiliä, mutta teen sen tänään. Olisiko tässä muuten kyse myös siitä, että tuottaja toisaalta halutaan häivyttää näkyvistä? Esim. Foodiessa ei näy mitään lisätietoja. Olisi kiva kuulla sen kasvattajan näkökulma tästäkin asiasta? Kyse on myös silkasta rahasta, porganoita meillä (lasken Belgan mukaan, koska hän syö täällä kerran vkossa ja kenkkään hänelle mahdollisuuksien mukaan tekemiäni jömmamuonia pakkasesta) syödään ainakin 1 kg viikossa, aika usein enemmänkin…

Suoraan sanoen, jos nämä porganat olisivat kaupan roskiksessa (jossa niiden tässä kunnossa pitäisi olla), varmasti ottaisin käyttöön. Ja joutuisin tekemään saman perushuollon niille. ;) Ja jos olisin yhtään parempi liikkumaan, menisin nyt just dyykkaamaan. Alkaa närppiä vähän kaikki, joten siinä olisi mielekästä tekemistä!

Joku aikaisemmin kehoitteli minua leipomaan ja tekemään suuritöisempiä ruokia noin niinkuin ajankuluksi sekä tietty hyödyksi. Tuota noin, ovatkohan kaalikääryleet ja Soiströmmin piffit, erilaiset kurmitsapaistokset, sienipiffit jne. jotakin pikaruokaa? Minä saan niiden tekemiseen kulumaan puoli päivää! Leipominen – jep, se on ihan OK. Mutta, kun sanotaan, ettei olisi hyväksi syödä vaaleaa tai valkoista leipää, ei makeita jne. Mitäs hemmettiä minä sitten leipoisin? Myydäkään omia tuotteitaan ei *ainakaan laillisesti* saa. Syöttäisin kaikki Belgalle, vai? Kuulostaa vähän haetulta, mutta ehkä tällä viikolla voisi jotakin vääntää. Olisi nimittäin aineksia vähän kaikenlaiseen – kerrankin.  Leipominen käy vaan voimille, oikeasti. Kädet eivät oikein toimi ja kipuja on, mutta jos tällä saa jonkun hiljaisen kommentoijan tyytyväiseksi, tottahan minä! :P

Eikös ollutkin sievä päivitys?! Tällä kertaa eräät tahot joutuvat vain ajatusteni kohteeksi. On huojentavaa tietää, ettei *vielä / toistaiseksi* pystytä kontrolloimaan ajatuksia…

ALLEKIRJOITUS

                                              POLKA – NYT PÄÄ HIKOAA…

Lopussa asiaa porkkanoista…

Hah, tilitin erästä juttua tässä jo pitkän kappaleen verran. Noukin pois, koska se oli taas sitä samaa; väninää, märinää, minä-minä-minä ja sitten taas lekurien mollausta. Ehkä kuittaan kaiken vain sanomalla, että tämä ”uudistus” ei tule tuomaan mitään hyvää mukanaan! Kun vielä puhutaan valinnanvapaudesta samassa yhteydessä, se tulee tarkoittamaan vain hyväkuntoisia alle 35-v. miehiä, jotka eivät tupakoi ja joilla ei ole mitään todettua ongelmaa. Nämä samat, jotka nytkin ovat etusijalla lekuriaikoja jaettaessa. Ennen kuin alan raivoilla tässä, parasta sanoa: ”I rest my case!”.

Kolmen tunnin sessio uutisia heti aamulla herättää sopivasti. Kun vielä lukee muitakin kuin kotimaan Iltahupuja, saa vähän erilaisen näkökulman joihinkin asioihin. On sitten kyse Suomesta tai muusta maailmasta, jotakin yhteistä voi huomata. Jopa toimittajia vaivaa huono yleissivistys (ja yleistieto) sekä äidinkielen kehno taito. Edellisiin liittyen myös jotkin jutut on kuin kirjoitettu (k)älypuhelimella ja ilman minkäänlaista tarkistusta. Taidan olla vanhanaikainen, kun oletan tekstien olevan tarkistettuja sekä asiallisesti että muodollisesti. Eihän sitä nykyään tarvitse…

Katkeraa ja kaunaista? No ihan varmasti. Toki taas totesin, että monella on paljon huonommin. Minä tiedän sen. Tiedätkö sinä?! Jos tiedät niin hyvin, mitä teet asialle?

Minä en tee mitään. Jatkan tätä ryömimistä ja yritän puuhastaa jotain tänäänkin. Se on vaan niin pirullista, että jos yritänkin tehdä jotakin – kosto on varma jo iltapäivällä, viimeistään yöllä ja seuraavana päivänä. Sitä melko herkästi miettii, mihin kykenee ilman kohtuuttomia yrityksiä… Oliko liian ylimalkaista? No sellainen pikkujuttu kuin pyykinpesu. Miettii miten saa töpselin seinään, kun on niin persjalkainen ja apuaskelma painaa raa’asti, kun se on raijattava kylppäriin. Seuraavaksi miettii, miten kykenee ripustamaan pyykit kuivumaan. Selkä ei anna mitään anteeksi…Tässä on muita kohtiakin, joiden yli nyt hypättiin. Esimerkkinä vaan, että kaikki ei todellakaan ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Vaatekaapillekaan ei pääse joka päivä, sekin on ajoitettava oikein. Syystä että makkarin järjestys on mikä on, pakosta, ja kaapeille on hivuttauduttava sivuttain, ilman rolleria. Eli ennakoin puhtaiden kalsarien tarpeen…Tässä vain pari esimerkkiä ns. jokapäiväisestä ns. elämästä.

Jahas, päivän tärkein asia eli mitähän väkertäisi lounaaksi? Kaalia olisi, joten kaalipata voisi olla kova sana. Argh, taas lisää porkkana-asiaa: taas kaupasta tuli kelvottmia porkkanoita 1 kg:n pussi. Avasin ja samanlaisia, limaisia, purtuja (?) puolimätiä kuin viimeksi. Raivotti. Tyhjäsin pussin ja pesin koko satsin. Suoraan roskiin meni kaksi, pari pelastin osittain poistamalla pahimmat kohdat. Loput pesin hyvin ja laitoin kuivumaan tiskipöydän nurkalle, josta siirtyivät sitten vihanneslokeroon ilman mitään muovipusseja. Seuraavaksi laitan viestiä suoraan tuottajalle. Sinne maalle, ”köyhille viljelijöille”, prle. Loppuu nyt porkkanoiden ostaminen Rismasta! :(

Siinähän se olikin se tärkein ja Polkaa pahiten rassaava asia *sarc!* tänä aamuna.

ALLEKIRJOITUS

                       POLKA JA PORKKANAT – EI ENÄÄ NIIN HYVÄT KAVERIT!

Löysin oman kätköni!

Eilisen loistokkaaksi huipuksi löysin sukkalaatikosta jömman eli täysin käyttämättömät nilkkasukat,  puuvilla-bambusta vielä. Jei, ei ollut turhaa sielläkään penkaista. Alkavat olla vähän reikäisiä nuo muut  sukat, koska sitä hiissautuu vaan täällä kotona. En uskalla käyttää aamutoffeleita, vaikka Reiska-kopiot omistankin – niillä vetää helpommin lipat kuin sukat jalassa (äkkipysähdys on vaarallista!). Pienestä se on meikäläinenkin tyytyväinen.

Sain lisäksi lähes kivuttoman ehtoopäivän omilla titrauksilla aikaiseksi, oi iloa edes hetken aikaa. Tietysti se kostautui kolmen tunnin herkullisen unen jälkeen siihen, että heräsin jäytäviin kipuihin. :( Pakko nousta ja keittää kaffet, oli se sentään klo 3.30 eli ei ihan liian aikaisin?! Jospa tänään vielä testaisi samalla määrällä ja ajoituksella, olisiko aihetta jatkoon.

Usutan taas kaikkia tsekkaamaan Twitteristä pikakommenttini, jos ette jaksa lukea näitä jaarituksia. Edelleen @Polgarazi kertoo kaiken tähdellisen ja tähdettömän, johonkin perustuen tai sitten ei. Ja ei, lukijan ei tarvitse itse olla mukana Twitterissä käyttäjänä tms. Lukemaan pääsee ihan menemällä ao. osoitteeseen.

Tänään Belga tulee taas avittamaan eli käy kirjasto-posti-kauppa -kiertueen. Kirjoja onkin taas aivan helkkarinmoinen pino, hienoa! :) *tosin jopa vähän huolestuttavaa* Postista… ei kun siis Kittarista on haettavaa ja vietävää. Rapoa seuraa.

Jotenkin uusavuttomille suunnatulta *taas* tuntuvat nämä leidin vinkit siitä, miten ruokakuluissa säästää. Taas se sama huomautus, että niitä Oransseja Tuotteita (eli ALE-laputettua ruokaa) ei ole kaikissa kaupoissa eikä aina ole mahdollisuus vaikuttaa siihen, minä päivänä joku käy kaupassa. Ainakin Tsadissa osa kaupoista ei enää laputa leipää, lihaa jne. Ne menevät suoraan lahjoituksena erilaisiin leipäjonoihin tai soppakeittiöille. En tiedä muualla, mutta ainakin täällä se on yleistä! Itse leipominen on halpaa, mutta miten terveellistä on pupeltaa päivittäin isoja määriä sämpylöitä tms.? Ei siis millään pahalla, varmasti OK vinkkejä – tosin viidellä juurolla päivässä tekee minun mielestäni jo ihmeitä! En viitsi märistä, mutta minulla menee vähemmän ja siihen sisältyy kissatavarat, ns. hygienia ym. taviskaupasta hankittava materiaali.

Siitä pääseekin taas harjoittamaan päivän parhaita eli mitäs tänään syödään? Eilistä kasviskeittoa, johon lisätään vähän jotakin *tomaattikuutioita, ehkä*. Jääkaappi alkaakin olla tyhjä, joten lähden laatimaan ostoslistaa. Lisää onppoja ainakin, niitä on tullut taas nakerrettua lievä yliannos. :) Oikeastaan mitään listaa ei tarvitsisi. Jos voisi luottaa Belgan muistiin, hän toisi suurinpiirtein samat tavarat viikottain… Minä olen niin helppo!

ALLEKIRJOITUS

                                POLKA – SE ON NIIN HELPPO, JOSKUS…

Se on sitten marraskuu…

Eipä se kuukauden vaihtuminen asioita miksikään muuta. Eilen kyllä huomasin, että oli harvinaisen pimeää jo tosi aikaisin. Eikä sekään haittaa. Minä pidän pimeästä. Ainakin, jos sähkölasku on maksettu. Kyntteliä olisi kiva pitää lyhdyssä partsilla, mutta kun en pääse sitä sinne laittamaan… Juu, sisälläkin kynttilävalaistus olisi kiva, mutta kissahuushollissa sitä ei voi tehdä kuin ehkä pari minuuttia tai sen aikaa, että itse viitsii istua ihan vieressä vahtimassa. Ei jaksa – valitan! No, jospa sitten säästetään edes kynttilöissä.

Jos ei eilen kukaan viettänyt Kekriä, ehdotinkin kommenteissa Samhainia. Sopisi paremmin suomalaiseen mielenlaatuun kuin kovin klovnimainen Halloween. Mikäs sen parempi kuin syömäjuhla ja kauden tarjonta. Siihen minäkin eilen luotin ja laaditsin ison syksyisen piirakan. Tai oikeastaan kaksi. Pääruuaksi oli kasvispiirasta, jossa oli paljon sekalaista kaikenlaista – hyvää oli, vaikka päällyste ei ollutkaan ihan tarpeeksi jämähtänyttä. Kaffen kanssa oli onppupiirasta, joka on aina hyvää. :P Onppoja onneksi riittää, koska laps kävi kaupoilla ja toi pari kiloa samoja puolalaisia heekkuja kuin on ollut tarjolla aikaisemminkin. Niihin tulee hinku! Vielä on jömmassa myös ensi viikolle punajuuria, kaalia ja muuta, joista laaditsen jotakin sopivaa. Belga oli jo syönyt maistiais-Soiströmmit ja kiitteli makua. Niitä siis voin tehdä vaikka pari satsia pakkaseen. Ei paha lain, ovat myös minun mieleeni…

maxresdefaultAi niin, ei pitäisi ilmeisesti syödä lainkaan! Koska kaikki perustuu jo nyt ”terveyden”huollossa siihen, että olen 3F-luokkaa, vielä pahemmaksi menee. Näköjään tämän mukaan minua ei enää hoideta!? Josko joku sitten antaisi lopetuspiikin tms. ellei edes kipulääkitystä uusita. Ei tässä nimittäin kauaa kukaan jaksa. Toisaalta, eikö tuon artikkellin perusteella ja viime vkon uutisten nimissä myös lihansyöjät (ja varsinkin makkarahimoiset!) jätetä hoitamatta? Samaten jätetään hoitamatta seksuaalivähemmistöt, kirkkoon kuulumattomat, poliittisesti väärällä tavalla aktiiviset,  vähävaraiset, asunnottomat ja vuokra-asunnoissa kaikkien harmina loisivat ihmiset, joilla ei ole edes halua haalia kiinteää omaisuutta itselleen. Tiedämmehän jo ennestään, että lääkäreillä ei ole moraalia ja Hippokrateen vala on pelkkä vanha tapa, sanahelinää, eikä todellaan velvoita mihinkään. Osa lääkäreistä toimii eettisesti muutenkin kyseenalaisella tavalla…

Minä taidan tehdä itse omat ratkaisuni. Eipähän tarvitse sitten yrittää oikaista jatkuvia kirjoitusvirheitä, omalaatuisia diagnooseja (jotka on myöhemmin korjattu, mutta vasta siitä huomautettaessa). Pitää vain ensin saada pari todistusta!

Lähden tästä etsimään puhtaita vaatteita. Nainen, Joka Ei Pidä Kissoista ilmoitti itsestään ja on tulossa käymään. Lupasi tuoda tarjoomukset mukanaan, joten ei ole sitäkään huolta eli hän saa täsmälleen sitä mitä itse tuo itsellensä. ;)

Mmmm, minulla olisi risteily Tallinnaan tuolla käyttämättä. Tekisi kyllä mieli, mutta kunto ei todellakaan kestä. Pitää miettiä…

Ai niin, tämä postin toiminta alkaa oikeasti käydä hermoille! Toveri oli viikko sitten sunnuntaina postittanut paketin. Pakettikortti tuli minulle perjantaina. :o Näkyi käyneen ensin naapurilähiössä eli Pihliksen R-tsioskilla. Jos muistan / jaksan, kyselen ihan virallisesti tämän viipymisestä. Siis hei, Briteistäkin tulee postia nopeammin… :(

ALLEKIRJOITUS

                                    POLKA – EI SE MITÄÄN JUHLI VIELÄKÄÄN!

Taas odotellaan…

Ensiksikin odotellaan postia. Tällä viikolla näyttää siltä, että postia ei ole kuljetettu lainkaan maanantaina. :o Ei kyllä ihme, sillä ao. lafkan toiminta on mennyt pahasti alaspäin Vennamon ajoista lähtien. Hinnat nousevat, mutta kaikkia toimintoja supistetaan… eikä siis hyvältä näytä tulevaisuudessakaan. Juu, sivupolku, sorry. Odotan siis postia muilta mailta, olisi pitänyt tulla – ei näy. Hmph. Lisäksi odotan jotakin kivaa pakettia, josta jo etukäteen kiittelen Toveria! :) On siis enempikin jännättävää postineidin kulkiessa taas tänään *toivottavasti*.

Belga on tulossa hoitamaan kauppa- ja kirjastoasiat. On se jännää, kauppalista ei ole koskaan pitkä. Silti tuntuu, että kasseja purkaessa on ihan hirveästi tavaraa (siis syötävää). Se on kuitenkin hiukan harhaista. :) Kasseja on aina kolme, joista yksi on täynnä kirjoja ja sivussa vähän mömelöitä. Muuten sisältö on maitoa, juggaa, vihanneksia (porkkanoita, pottuja, sipulia, purjoa), hetelmiä (no niitä puolalaisia onppoja aina vähintään 1 kg), lisänä kaffetta, joskus juustoa ja rahkaa, müslia sekä siemeniä. Eli viikoksi-pariksi nämä riittävät ja niillä elää ihan hyvin. Lisäksi joukossa on viikottain jotain muutakin; vähän fisua, joskus papuja tms. Mitä nyt ikinä onkaan halvennuksessa. Tuntuu oikeasti aina siltä, että minä syön tosi paljon. Sitä tavaraa kun on tuossa tasoilla hetken aikaa. Oikeasti näin ei ole, koska niistä tehdään vain viikon mittaan lounas päivittäin. Olen pitänyt siitä kiinni, että joka päivä on jotain lämmintä ruokaa itse tehtynä tarjolla. Muuten menisi äkkiä siihen, että ahnehtisi pinoittain leipiä tms. Eli tänäänkin on tarjolla eilen laaditun vihanneskeiton jämät sekä puoli purkkia donaria. Juuei, ei tälläkään kirjoituksella ole mitään varsinaista informatiivista sisältöä. Lähinnä kai yritän puolustella itseäni… :P

Edelleen jaksan ihmetellä öisin punkeavia mainioita ideoita! Taas tuli yksi hieno idea, jonka heti tajusin toteuttamiskelvottomaksi. Mutta saahan sitä ihmisellä olla unelmia… Maailma on nykyisin niin kalsea, ettei todellisuus ilahduta. Joskus voisi olla paikallaan unelmoida enemmän.

ALLEKIRJOITUS

                                  POLKA – REALITEETIT OVAT KUNNOSSA

Mistä tänään suuttuisi?

Otsikon kysymys on vain retorinen. Aiheita on ihan liikaa. Olisi parempi kysellä itseltään, millä saisi pidettyä itsensä rauhallisena. Hauskuutta tai hyvää mieltä ei kannata edes havitella, ei  ainakaan uutisista tai lehdistä muutenkaan. Voin minä heti tunnustaa, että onni on *joka päivä* toimiva nettiyhteys, kirjaston kirjat sekä päivän lounas – unohtamatta tuota aina rakastavaa karvamölliä tuossa vieressä! :)

Auts, poikkesin välillä muilla sivustoilla ja kävi kuten pelkäsinkin. Taas raivarit ja samasta asiasta kuin ennenkin! Jotkut ne pääsee ilmeisesti nimen perusteella hoitoon pikaisesti. Ai niiiiiiiiiin, mutta sehän  o n  työtä. Toki *ilkeä irwiö*. Minä olen nykyään vain niin peruskatkero kaikesta. Eikä siitä pääse irti, vaikka yrittääkin. Eilinen oli taas paha päivä ja yö ihan kamala. :( No voi helevattu, nyt puhutaan sitten shoppailusta ja jotkut vaan siirretäään jonossa aina viimeiseksi. Ei. Ei näin. Ei todellakaan. Missä ihmeen maailmassa ja maassa jotkut elävät. Oikeasti, minä en enää ymmärrä.

The Friendship Between Death and the Doctor.

The Friendship Between Death and the Doctor.

Siksi voikin taas mollata muita tai ainakin Iltahupusia, jotka ”uutisoivat” omituisia juttuja. Näköjään joitakin muitakin on kommenttien perusteella hiukan ärsyttänyt ”Viikon ruuat halvalla…” -juttu. Minua myös, koska laskentaperuste näyttää omituiselta eli tuon ruokapäiväkirjan mukaiset hinnat eivät mitenkään täsmää! Kommenteissa myös on  tosi outoja otuksia liikkeellä – niistäkin voisi jopa hermostua ja osalle nauraa ääneen. Jokainen taaplaa tyylillään ja tässä residenssissä keitetään tänään punajuuria, joita syödään yli-ikäisen Stiltonin kanssa, njam. Huomenna teen ison läjän Soiströmmin piffejä (soijamuru-Lindströmmejä siis) pakkaseen.

Mielenkiintoista on tietty lukea myös, miten Mr Sipilä on miljoonansa tienannut! Aivan, tuntuu käsittämättömältä sekä tuo omaisuus, sen hankintatavat että nykyinen selkeä salailu *no kyllä ne muutkin toimet poliitikkona*! Tietysti, nyt pitäisi jo ymmärtää, miksi köyhiä kyykytetään: hän ei yksinkertaisesti ymmärrä, miten joku ei voi muka sijoittaa ja hankkia omaisuutta itselleen! Eihän kenenkään ole pakko olla köyhä, eihän? Sen sijaan voi olla vaikka kuollut.

Ewww, poikkeuksellisesti katselin hetken aamutyperyyslähetystä koneelta. Meni hermo. Ei ikinä enää! :( Loppui myös halut kommentoida tai yleensä kirjoittaa yhtään mistään.

ALLEKIRJOITUS

                                POLKA – TAAS JURPPII JA RASKAASTI!

Lisää otsikko tähän

En keksinyt otsikkoa, tänään en edes muka-hauskaa tai muka-asiallista. Annetaan siis olla tuon ihan tarkoituksella. En tiedä, kumpi olisi parempi. Miettiä ja manailla maailman ja Suomen nykytilaa eli uutisia ja tapahtumia sekä kommentoida ja linkata. Ketään muuta se ei tunnu kiinnostavan, mutta joskus tällä saa omat ajatuksensa hetkeksi muualle. Toinen vaihtoehto on vain valittaa näitä perkeleellisiä kipuja, jotka tällä viikolla ovat taas olleet pahimmasta päästä. Kumpaankaan en voi itse vaikuttaa. Enkä tiedä, ketä kiinnostaisi lukea kumpaakaan. Alunperinkin blögi on perustettu omaksi märinä- ja väninäalustaksi eli ihan sama! ;)

Eilisen aamupäivän sain kulumaan tekemällä ruokaa. Väkersin ensin uuniin omenapiirakan, sen jälkeen paistumaan linssipihvit ja sitten sikansa saivat venepotut ja -porganat. Näiden paistuessa pilpoin ison sekosalaatin kaikista vihannesten ja fetan jämistä. Kun Belga saapui, pääsimme suoraan pöytään. Edelleen tämä on viikon paras ateria, ei voi mitään! :) Rääppeet jaoimme, riittävät vielä tälle päivälle. Ja toki muona oli molempien mielestä hyvää, sehän on pääasia. Laskin, että mukana oli viittä eri plaatua chiliä, paprikat mukaan lukien kahdeksaa. Ei paha – muita mausteita en edes uskalla alkaa luetella tai laskea.

Piti myös tehdä yhtä ja toista, semmoista pientä. Nyt kivut ja jaksut ovat olleet toista viikkoa sitä luokkaa, että ei pysty kykenemään. Belgakin sen näkee, joten hän vain imureerasi pikaisesti… Nyt ei siis irtoa! :( Harmi. Yritän pitää edes Belgan mieltä poissa omista ongelmista & näistä jutuista eli kerron vanhoja juttuja ja kommentoin viikon tapahtumia foliopipohengessä. En oikeasti tahdo, että laps alkaisi vielä kantaa meikäläisen murheita. Onneksi on Leidi Minnie, joka jaksaa kuunnella ja prakastaa, ihan milloin tahansa! >o<

Yöt ovat pitkiä ja hankalia, unet lähes kokonaan poissa. Saatan sammua tunniksi-pariksi ja herätä melko karmealla tavalla. Argh. Lääkkeet ovat kohta tapissa, vain yhdessä on varaa pieneen nostoon ja senkin teen tänään. Lortolle on turha soittaa. Enpä tiedä mitä tekisi. :(

i_am_sick_'n'_tired-55497Luettua: Siri PettersenOdininlapsi. Fantasiaa, tällä kertaa reilusti pohjoisten myyttien ollessa mukana. Alansa tyypillinen edustaja, ei tästä oikein voi mitään sanoa. Massiivinen opus yölukemiseksi? Panu RajalaNuoruuden neljäs näytös. Argh, minä niin lupasin olla lainaamatta härran tuotoksia, mutta kun muutakaan ei ollut! Ei, en pidä. Itsekehua, dropping names, ei tätä vaan jaksa enkä voi suositella kenellekään. Miten ihmeessä hän edes kehtaa näitä julkaista? :( Todettakoon, että asiaopukset ovat edes himppasen parempia. Gard SveenRaskaat varjot. Norjan vastarintaliikkeen vetaraani murhataan ja lähistöltä löytyy kolme luurankoa. Tutkimukset alkavat ja menneisyys sodan aikaisessa Norjassa tulee vahvasti esille. Peittely-yritykset ulottuvat nykypäivään asti, kuka ei pysty unohtamaan? Niin… en itse hirmuisesti pidä näistä sota-aikaan sijoittuvista kirjoista. Kirjoittajat eivät ole itse eläneet sitä aikaa, suhtautuvat yleensä hyvin tunteenomaisesti ja puolin tahi toisin rätväkästi asioihin, joista eivät ole ottaneet edes selvää. Mitenkäs tämän muotoilisi? Minun isäni oli sodassa alusta loppuun, mutta monen sodasta kirjoittavan tiedot ovat wikiperäisiä ja mielikuvituksen sekä sukutarinoiden sotkua. Tuntuu, että nyt on trendikästä kirjoittaa sodasta useammalta eri kantilta – enkä pidä minkään sodan tai muun konfliktin romantisoinnista millään tasolla. Niin, kyllä tämän kirjan luki, tosin semmoisena ”on muutakin tekemistä”-välipalana. Lasiavainta tämä ei olisi ansainnut! Pia PesonenMaatuska. Tästä pidin, tavallaan. Neuvostoloikkarin tytär tyhjentää kuolinpesää Lauttasaaressa ja törmää tavaroihin, jotka tuovat mieleen peräti omituisia muistoja. Kaksi maailmaa, jotka kohtaavat toisensa – rakkaus(ko) voittaa ja millä hinnalla? Voisin jopa suositella, vaikka joku tästäkin varmasti loukkaantuu. Hyvää työtä! Iida RaumaSeksistä ja matematiikasta. Tekijästä ei voisi erehtyä, teksti on niin tunnistettavaa. Varma tyyli, hieno ote. Mutta, nyt jo toiston ja pienen jämähtämisen makua havaittavissa? Hyvää kotimaista nykyproosaa, suositan. Tekijälle varoitus etukäteen: nyt hiukan uudistumista aihepiirin ja päähenkilöiden osalta! :) John CleesePiti sanomani… Mielenkiintoiset *not* muistelmat ennen Monty Pythonia, tosin nämä siis voisivat olla aivan kenen tahansa brittipojan! Oikeastaan mitään ihmeellistä ei siis löydy, hyvää ja todellista pojan ja nuoren miehen oloa ja eloa sodan aikana ja sen jälkeen. Oikeasti, niin mitäänsanomaton, että yökirjaksi parhaasta päästä! ;) Marko VesterbackaMinuhe tyrvääläinen: viisitoista kuukautta havaintopäiväkirjaa 2013 – 2015 jKr. Hmm, siis mies keräsi Naamatun kirjoituksensa kirjaksi ja silleensä. No, eipä itsetuntoa puutu ja joitakin hyviä oivalluksia mukana on. Toisaalta, muotoa ei voi moittia, sillä kukin kerää muistelmansa oman aikakautensa parhain keinoin. Omakehua on havaittavissa, mutta myös rehellisyyttä *toivon*- Jäi vähän sellainen olo, että näinkin sen voi tehdä. Plussalle menee, lähinnä käyttöliittymän puolella. Ei, en ole edelleenkään Naamatussa. Kiitän reippaita kannanottoja! :) Juhani KuosmanenVapahtajan varamies. Tämä on varmaan luokiteltu jossain ns. huumoriksi, mutta en minä sitä sillä otteella lukenut. Minusta tämä on hyvä kertomus suomalaisesta kylähullusta ja ajasta muutama kymmenen vuotta sitten. Syrjäkylä, jossa uskovaisuuden lyö laudalta vain juoppous. Saamattomuus ja köyhyys leimaavat sekä paikkakuntaa että ihmisiä. Pidin tästä, tietyllä tasolla kovastikin! Lukekaas pois… :) Raija HautalaSeuraa minua. Jatko tekijän edelliseen Lähtö-romaaniin. Just… ympäristön ja ihmisten kuvaus toimii hyvin, mutta juoni ei ole juoni vaan enempi suuri sotku. Tekijä sotkeutuu omaan näppäryyteensä ja kiinnostavan erilaisesta tulee jo hieman psykoottisen maaninen purkaus, joka ei kuitenkaan toimi! Kirja olisi tykännyt uudelleen lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä jäsentelystä reilusti – yritys hyvä kymppi ja plussat Kanadasta. Muuten tekijän kannattaisi jättää opuksensa lepäämään pidemmäksi aikaa ja käydä sitten läpi uudelleen ennen julkaisemista. Tämä on jotenkin kovin keskeneräisen oloinen! Blake CrouchSalaisuus. Jos luit ensimmäisen osan, luet toki tämänkin?! Jotain uutta tulee esiin, mutta yhtä oudommaksi elämä kaupungissa muuttuu! ;) Sinänsä tässä ei ole mieltä, jollei pidä Twin Peaksin tyyppisistä jutuista, foliopipoista ja oudoista, sairaan mielen hulluista toteutuksista. Sarja sinänsä ei siis ole kummoinen, taipunee paremmin liikkuvaksi kuvaksi *ehkä*. Saskia SalomaaHelsinki-Berliini. Uudelleen luennassa, vahingossa. Kirjalla on hetkensä, sopivampi nuorelle aikuiselle, jolle elämän ja ihmissuhteiden luonteet eivät ole selvinneet. Nuorelle, jolla on vielä varaa muuttaa elämänsä suuntaa monella eri tavalla. Parhaat kuvaukset nimenomaan Berliinin kesähuveista. ;) Leena LehtolainenSurunpotku. Viimeisin Maria Kallio -dekkari, joka toimii kuten pitääkin. Tästä ei voikaan oikein muuta sanoa kuin varmaa työtä ja Lehtolaisensa lukeneet sieppaavat tämän oitis kirjapinoonsa! Huvittavaa, miten itsekin alkaa pitää Maria Kalliota tosielämän tuttuna, jonka kotielämästä ja lapsista haluaa tietää viimeiset kuulumiset. Tästäkin voi siis päätellä, että Lehtolainen osaa asiansa. :) Muutakin on tullut luettua, poikkeuksellisesti sähköisesti ja vieraalla kielellä. Vaatii vähän totuttelua. Tästä ehkä myöhemmin.

ALLEKIRJOITUS

            POLKA – JOS EI MUUHUN PYSTY, LUKEE SE KUITENKIN…

 

Kokovartaloketutusta!

Varasto vastasi eilen – ei tod. ole ollut ikinä aihetta mihinkään karhulaskuun. Sen sijaan kehnon ja kirotusvihreitä sisältäneen kömpelön anteeksipyynnön lisäksi olisin mielelläni kuullut vaikka vain lyhyenkin selityksen, miksi minua kiusattiin tälläkin?! Viestistä siis osa tässä ”Pyydämme anteeksi aiheuttamaamme  hämmennystä palkan takaisinperinnässä. Asia on nyt selvinnyt ja korjattu, te voitte repiä kaikki saapuneet karhulaskut. Kiitoksia teille toimittamistanne dokumenteistä maksamastanne laskusta, niillä pääsimme kiinni maksettuun laskuun…” Huvittavaa (ja taas epätotta), en toimittanut kuin asiatiedot. En mitään doku mänttejä. :) Silti jäi vielä huonommat muistot tuostakin duunista. :(

Siis se asia selvä. Mikään muu ei olekaan. Olen krantusti puhuteltava tänään(kin). Nukuin äärihuonosti kipujen takia, ketutuksen määrää ei kannata edes mainita. Hmph. Enkä saanut eilenkään mitään aikaiseksi. Kyllä olenkin taas huono ja paha ihminen olento.

Pinnalla noin yleisesti velloo edelleen The Pizzagate, joka on uutisoitu myös Briteissä *suurta myötähäpeää*. Kätevää, kaiken muun varjolla voi taas tehdä uusia jokaisen suomalaisen kukkaroa (varsinkin köyhien, sairaiden, lasten, vanhusten) keventäviä päätöksiä! Juu, älkää hukatko foliopipoanne. Sitä tarvitaan joka aamu! Aloitinkin jo uutisten selaamisen, mutta otinkin sen sijaan puolen tunnin pikatirsat. Tuli nimittäin niin huono olo.

what-if-wearing-a-tinfoil-hat-is-what-they-want-you-to-doTänäänkin pitäisi ja pitäisi. Ei helkkarissa! Miten kauan minun pitää maata tuossa petissä ja muutoin tässä ylihinnoitellussa residenssissä, ennenkuin joskus armosta pääsee sinne Peijaisiin. Tulen jo kateelliseksi naapurin iäkkäämmälle sekokäyttäjälle, jolle ao. homma tehtiin n. 1.5 vuotta sitten. Mies, joka siis on sekokäyttäjä, valehtelija *tämän hän kertoi itse eli antanut vääriä tietoja lekureille*, pärsheennuolija ja paljon muuta, mutta pystyi hyvinkin kepin kanssa hoitamaan Oklakeikat. Ai että riipoo! Siellä se taas kävelee terhakasti noutamaan päivän lastia. ”(¤=#!U¤#//!”/¤)!!?)#()”=#)?!”(/) Meikä ei prle pääse mihinkään kävellen, silti ei mitään kutsua tule! Siinä teille sitä tasa-arvoa, kun olen ollut niin hölmö, että olen kyseenalaistanut ääneen joitakin asioita. Se kostetaan, mutta niin etten minä pysty virallisesti tekemään valitusta *hamuaa foliopipon reunaa alemmas*.

Minä mihinkään saiskuhoitoon ikinä pääse – aivan varmasti minut julistetaan jollakin tavoin sopimattomaksi hoidokiksi! Paras alkaa laatia asiakirjoja omaisuuden *käytettyjä vaatteita, luettuja kirjoja* jakamiseksi.

ALLEKIRJOITUS

         POLKA – KUPPI NURIN, HIHAT PALANEET JA KÄYRÄT NOUSUSSA!

Hullu maailma!

Sitä välillä miettii kuinka hullu itse onkaan… kunnes huomaa, että maailmalla tapahtuu paljon hullumpia asioita. Ihan luonnostaan. Jolloin voi taas alkaa pitää itseään lähes tervejärkisenä. :P Arvaattekin jo, että on luettu uutisia. Ruotsissa ei kannata kokoontua yhteen parrakkaiden henkilöiden kanssa – valppaiden, kunnon kansalaisten epäilykset heräävät heti. No, eipä siitä ole kauan, kun chilien kasvattajia vainottiin täälläkin! Toisaalta meillä kotomaassa on meneillään kuuluisa pizzagate! :) Uskomatonta perseilyä… jotenkin näissä ihan hiukkasen hajahtaa myös erilaisiin kansalaisten vapauksiin puuttuminen?! Ai niin, pitäisikö ilmoittaa itsensä ja Belga tuosta pizzagatesta? Ikinä – ei siis ikinä – syömämme kototekemä pizza maksa yli kuutta juuroa. :o

Koska aina valitan köyhyyttä ja rahan puutetta, voin nyt kertoa saaneeni sen tilaamani  (ja siis myös maksamani) lompakon. On tilaa erilaisille korteille ja kolikoille, muuta sinne ei nyt ole laittaa. Tuli tuettua aasialaisten lasten työtilannetta. :( Toisaalta, jos ne lapset olisivat muuten kaatopaikalla etsimässä romua tai menehtymässä kadulla nälkään… Aivan, perseilen tässä itsekin. On vaan esitetty niin monenlaisia kommentteja tästäkin asiasta. Pitääkö minun kantaa huonoa omatuntoa ihan joka asiasta? Siitä, että kulutan ja jos kulutan, kulutan liian  vähän kotimaista jne. Eww, sopiiko nyt kertoa, että tämä oli vuoden kolmas ”ostos” ruuan ja lääkkeiden lisäksi.

unnamedToveritar poikkesi ehtoopäivällä hoitokoiran kanssa. Oih, Herra Koiruudella on kyllä niiiin sielukas katse! :) Kiitokset askartelupaskartelumaalauspaalauspakkauksesta. Minulla on ideoita, mutta toteutus aina kärsii eikä vähiten tiettyjen apuaineiden tarpeesta. Toivottavasti nyt saan edes jotain tehtyä. Toivon kovasti, että hienolta kuulostava reissu menee mukavasti – rapoa odotellessa!

Lähetin myös lisäselvitystä Varastolle, mutta eivät ole edes kuitanneet lukeneensa viestini. Niin noloa heiltä. Minua edelleen jurppii, vaikka tiedän olevani oikeassa. Näköjään valtio saa työnantajana tehdä ihan mitä tahansa! Argh.

Jahas, tänään pitäisi alkaa pakata paria kirjettä torstaina lähteviksi. Tällä kertaa pidän huolen siitä, että ne on pakattu kunnolla. Etteivät siis aukea ”vahingossa”, jos sisällä on muutakin kuin ohutta kirjoituspaperia (siinä edellisessä aukaistussa  oli – hui – pari palaa kissikangasta!). Jos vain jaksaisi, olisi iskettävä myytävää Huutikseen. En oikein jaksa kuvata, purkaa, kirjoittaa myyviä tekstejä. :( Pakkohan se on. On niin paljon sellaista, mitä en tule koskaan käyttämään enkä minä aio heittää roskiin uutta(kin) tavaraa ja vaatetta.

ALLEKIRJOITUS

                POLKA – INVENTAARIO OLISI TARPEEN JOKA LAATIKOSSA!