Taas jännän äärellä

Tänään siis se jälkitarkastus, meneekin koko iltapäivä. Oma tapa erilainen siellä eli rtg ennen klo 14 ja ilta-aika vastaanotille klo 16. Tarkoittaa siis sitä, että mukana on oltava jotakin luettavaa, juotavaa sekä hätäomppu ja jokunen mömelö, jos alkaa hermo mennä. Toivottavasti ei. Ja toivottavasti menee OK… tässä siis oikein osaa ryhtyä mihinkään järkevään. Kunhan katselen jotakin lainapeitettä niskaan ja värkkään jotakin syötävää. Kyllä, tein myös listan kysymyksiä eli mitä saa ja ei saa tehdä. Se näyttää hiukan huvittavalta, mutta melko omituiset asiat on kielletty. ;)

Sain taas kulumaan kolmisen tuntia uutisten lukemiseen enkä vielä edes lukenut niitä kovin tarkasti. En ryhdy edes kommentoiman mitään. Kommentit näihin ja muihinkin asioihin löytyvät osoitteesta @Polgarazi – sopii käydä lukemassa.

En viitsi alkaa edes miettiä tätä pitäisi-ongelmaa. Siitä tulee vain paha mieli ja lisää ongelmia. Aivan liikaa pakollisia asioita, ideoita ja outoja suunnitelmia. Kaikkeen pitäisi reagoida jotenkin tai tehdä jotakin. Juuei, siis antaa ainakin nyt olla. Minä en aina ole se maailman paras toteuttamaan kaikenlaista.

Jospa siis toteutan itseni aamupuuhiin tästä ja jännäämään iltapäivää.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – TAAS PITÄÄ TAVATA JOKU OUTO, UUSI LEKURI

Mitäkähän tekisi, että…

mainittaisiin? No ei, en kaipaa mitään mainintaa! Mitäkähän siis tekisi, että löytyisi sellaista tekemistä, jota olisi lupa tehdä? :o Minä vaan suunnittelen enkä pääse siitä eteenpäin, koska en saa / voi tehdä jotain perin simppeliä juttua (esim. ryömiä alakaappeihin). Olkoot sitten, mutta tietyt asiat rassaavat pientä päätä joskus ihan turhaan.

On, minulla on toki tekemistä – ihan luvattuakin. Mutta kun minä tahtoisin ilmeisesti jotakin ihan muuta! Pitäisi ehkä ensin päästä kokeilemaan, voinko alkaa kiertää hullunrinkiä jo talon ympäri vai eivätkö paikat kestä… On niin monta sellaista asiaa, jotka olisi itse hoidettava eli mentävä paikalle. Ihan ekaksi näöntarkastus ainakin. Toisekseen asia, jonka jo olen laittanut alulle eli kodon langaton verkko kaikkine lisähärpäkkeineen. Ei, asialle ei vielä ole konkreettisesti tehty mitään. Puhuttu & konsultoitu, nyt etsiskelen sopivia tarvittavia vekotteja. Sitten ovat nuo ikuisuusasiat eli vaatekaappien organiseeraaminen ja perkaus. Toisena ajankohtaisena viherviitakon kasvien tsekkaus, multien vaihto ja osaan uudet ruukut jne. Semmoista tavallista keväthommaa siis. Ärh. Kai sitä pitää vain alkaa noita kasveja hissukseen käsitellä, muuhun ei yksin pysty – eikä niihinkään läheskään kaikkiin. Jotakin on tehtävä tai menee se vähäkin järki!

Eilinen meni vielä väsyn merkeissä ja päivälläkin torkkuen. Yö katkonaisesti, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Jos jotakin pystyisi tekemään enemmän päivisin, ei tarvitsisi maata niin paljon eivätkä ne kivut sitten iskisi aina keskellä yötä *ainakaan toivottavasti*. Kaikki vaikuttaa kaikkeen! Josta tuli mieleen, että se kipupkl:n lekuri soittaa huomenna. Minulla ei ole mitään järkevää keskusteltavaa ihmisen kanssa, joka väkisin tyrkyttää mielipidelääkettä ja nauraa kertomilleni kivuille. Ei jumankauta el:n toimenkuvaan kuulu se, että asiakkaille nauretaan! Toki sitä on tottunut kaikenlaiseen kohteluun, mutta minusta tuntuu etten halua asioida tämän tahon kanssa millään tavalla… Mielelläni ottaisin pari lausuntoa ja lähetettä, mutta varmaan niidenkin pyytäminen on hullua, turhaa, naurettavaa ja tarpeetonta. Toisaalta, sellainenhan minä juuri olen!

Huomattavissa lievä katkeroitumista? No varmasti, koska kipuihin ei sinänsä pure mikään. Kehotetaan liikkumaan, mutta ei saa *rajoitukset jne*. Määräillään tekemään yhtä-ja-toista, muttei kuitenkaan anneta pohjaedellytyksiä toimiin *fysterppa & muut keinot*. Ilman lääkärin lähetettä ja / tai lausuntoa kun ei pysty viemään tiettyjä juttuja läpi. Tai pystyy, jos olisi rahaa heittää tuhluutettavaksi. Nyt ei todellakaan ole.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – ÄRSYYNTYNYT SUUNNITTELIJA

Ei huvittaisi…

Ei siis huvittaisi alkaa taas leikkiä Lekan kanssa ja laatia valitusta Lekatakson korvauksista, joita siis ei maksettu. Ähhh, ne Lekan mainostamat liitteet ja niiden mukamas-helppous *argh*. Täytyy yrittää ensin näillä, mitä jo on kotona ja jos eivät riitä, pyytää jälkikäteen lisää. Ettei mikään vaan olisi liian helppoa?! Arvelisin tämänkin valituksen laatimisen olevan sellainen asia, johon ihan jokainen ei jaksa enää ryhtyä. Minä kun tavallisesti melko pienestä usutuksesta näitä vängerrän, mutta Leka. Phuuuuh! Pelkkä ajatus tuottaa tuskaa. Lekan puoleltahan tämä on aivan tarkoituksellista.

Eilinen oli aika paha päivä, ilmeisesti tänäänkään ei olo kohene. En pystynyt juuri mihinkään enkä myöskään nukkunut. On aika hömelö olo ja kivut & jäykkyys pahimmoillaan. Nykyisin ymmärrän oikeinkin hyvin, miksi V. haikaili niin paljon poistumista muonavahvuudesta pahimpina aikoina. :( Mietin, miksi ihmeessä minun pitäisi jaksaa sinnitellä – lääkäreitä ei vähemmän voisi kiinnostaa eikä kukaan muukaan siitä tunnu välittävän.

Eilen minä myös pahoitin niin mieleni siitä, että joulujoikuja alkoi tulla raariosta tuutin täydeltä. Jouluun ja tuhluuttamiseen liittyviä mainoksia on toki tullut jo viikkoja, ruudulta ja luukusta. Ne pystyy välttämään helpommin kuin raarion vastaavat – meikäläisellä kun raario on päällä sen ajan kuin olen hereillä. En aio viettää ao. päiviä senkään verran kuin aikaisemmin. Jospa söisin ne päivät vain kaurapuuroa? Ihan periaatteessa. En järjellä jaksa ymmärtää, että ihmiset oikeasti käyvät viikonloppuina jouluostoksilla Köpiksessä tai Keski-Euroopassa. En minä kateellinen ole. Minusta se on vaan käsittämätöntä ökyilyä ja perseilyä muiden kustannuksella. Enkä nyt tarkoita rivikansalaisia, jotka superhalvoilla lennoilla käyvät asiasta asiaa tehden jossakin. Tarkoitan – tiedätte kyllä minkälaista väkeä!

Yöllä valvoessa minulla oli jälleen kerran loistokkaita suunnitelmia kokonaistilanteen osalta. Taas ne murenivat, kun väkisin pungersin itseäni ylös. Ne karisevat jännästi, kun aivot taas tajuavat, että sattuu aivan liikaa ja ettei mistään muuttamisesta / matkoista / rempasta tule koskaan enää yhtään mitään. Jäljelle jää päivittäin tuntien ajan katseltujen ruokaohjelmien *ei mitään kokkikilpailuja tms, vaan taviskokkailua* saalis. Tarkoittaa siis sitä, että huomaa laittavansa ainakin joskus parempaa ruokaa kuin jotkut toiset muualla ja että näitä reseptejä voi hiukan muutellen käyttää kotona… Josta seuraa joskus jopa viikkojen ”pitäisi tehdä”-kokkausten konkreettista suunnittelua. Ylpeänä voin sentään todeta, että joitakin näistä kokeiluista olen jopa onnistunut toteuttamaan erinomaisin tuloksin. Onhan se tietysti noloa myöntää, ettei ajattele kovinkaan korkealentoisia vaan miettii lähinnä suolakaramellin tekoa tuplabrownien lisukkeeksi *wirn*.

Kyllä, minulla on edelleen varsin paljon mielipiteitä useista asioista. Tuntuu vaan niin turhalta täällä blögissä linkkailla tai yrittää herättää keskustelua. Lukijoita on kuitenkin varsin vähän. Minä tulen kyllä palaamaan joihinkin asioihin, mutta tänä aamuna ei oikein jaksa.

ALLEKIRJOITUS

                      POLKA – KYLLÄ SE TAJU LÄHTEE, KUN RIITTÄVÄSTI VALVOO!

Olisiko parempi päivä?

Toivottavasti. Siis parempi päivä. En minä niin, ihan sama. Mutta joku / jotkut lukijat voisivat sitä ehkä toivoa. Eilinen päivitys nähkääs hyppi asioista toiseen ja siinä olivat esillä ja käyttövoimana ne tavalliset: kateus, itsesääli, katkeruus jne. Kaikki  tavanomaiset asiat, joiden voimalla jaksaa aina märistä ja vänistä!

Oli komea täysikuu yöllä. Ei ihme, ettei nukuttanut. Taas tuli valvottua ja piehtaroitua liikkuvan kuvan tarjonnassa sekä uusissa kirjoissa. Hätäkös tässä, mutta kurjinta onkin päikkäreiden puute! En jostakin syystä saa enää ikinä nukuttua päivisin. Pilkin, silmät harottavat ja tipahdan muutamaksi sekunniksi, mutta kunnon unta en saa. No en kyllä öisinkään eli antaapi senkin olla. Kuu oli kuitenkin maalauksellista luokkaa! :)

Belga kävi eilen, lounas oli hyvä ja jämät syödään pois vielä tänään. Pyykkäys ja siivouskin hoituivat, joten tänään on tarjolla pienempiä kotihommia *niitä joihin itse vielä pystyn*. Päivän päätyö olisi varmaan Lekan lomakkeen täyttäminen ja se on ihan tarpeeksi, ziitosta vaan. Alkaa ahittaa jo tässä vaiheessa! Lortto siis lähetti kopion C-todistuksesta, hinta 39.90 *Leka maksaa*. Ikävä ihminen hän, sillä todistus sanoo hänen tutkineen minut henk.kohtaisesti ja haastatelleensa eri asioista. Ei, missus ei koskenut minuun sormellakaan! Missus ei myöskään keskustellut kanssani mistään muusta kuin siitä, että hänen mielestään minä en saisi käyttää kipu- ym. lääkitystä. En tiedä, mitä minun sitten pitäisi käyttää. Ihan mitä vaan, mitä hän määrää? :( Argh!

Jotta harmitus ei muuttuisi pysyvämmäksi, lähden jolkottamaan netin laajoille aroille. Siellä on vielä tilaa minullekin.

ALLEKIRJOITUS

                                                   POLKA – VOI HUOKAUS

Brand new…

ei, ei sentään Cadillac, mutta kävin hakemassa uuden vuosimallin rollerin! ;) Kas kun vanha malli (jonka siis sain uutena, toki) alkoi kirjaimellisesti tökkiä. Etupyörät jumittivat ja vähän muutakin. Uusi versio on – kuten kulkuvälineen pitääkin – hiukan virtaviivaisempi ja päivitettyä mallia. Nyt siihen uskaltaa luottaakin. Ilmoitin av-lainaamoon etukäteen, että olen tulossa ja osasivat siis varata tuon valmiiksi. Kaikki sujui konttoorilla ihan OK. Mutta… uskomatonta on tuo Leka-takson toiminta! Näin simppeli tilaus ja menomatkaan sisältyi kolme (-> 3) virhettä, paluumatkaan kaksi. Ei näin, ei todellakaan. Jopa taksokuskit olivat ihmeissään, toinen jo sanoi soittavansa keskukseen. Hänellä oli klo 10.30 mennessä jo kolmas keikka, jossa oli ongelmia. Nämä ongelmat eivät siis johdu käyttäjistä vaan keskuksen leideistä, jotka joko eivät osaa kirjoittaa tai eivät vain ymmärrä asiaa – toki jotain voi kadotakin bittitaivaaseen, mutta silti.

Kotoon tullessa kävin lehtikierrätyksen kautta ja hamusin luettavaa. Oli otettava mitä tarjottiin eli sisustuslehtiä. :( Sain vain kohtuuttoman harmituksen niitä katsoessa, varsinaista luettavaahan niissä ei paljoa ole. Aina vain oletetaan, että asunto on omistusasunto (vaikka n. 40 % asuu vuokralla). Minä niin toivoisin, että edes joskus tehtäisiin juttu köyhästä jne. Uups, juu, itseänihän minä tässä tyrkytän ehdolle! :) Oikeasti, olisi se kiva, jos joku suunnittelisi tänne rempan ja sisustuksen, kaikki maksettaisiin jne. Lupaisin jopa kirjoittaa itse asiasta joka helkkarin paikkaan vain mainostuksen vuoksi. Hei, sisustus- jne. lehdet! Täällä hyvä ehdokas, jooko???

Belga on tulossa iltapäivän kähmeessä ja lupasi käydä asioitsemassa. Hyvä! :) Liiterissä näyttää olevan tarjolla ananiasta ja kesäkurmitsaa, molemmat ovat heekkuja, samoin savusiika. Suorastaan juhlaa. Onneksi oli eläkepäivä… Kirjastostakin on ihan kiitettävästi noudettavaa. Ei ainakaan juuri nyt mitään urputettavaa näiden osalta. Kunhan jaksan odotella ja sehän ei ole ongelma.

Ei varsinkaan kun Lortto oli lähettänyt C-todistuksen kopion ja tiedossa onkin sitten mukavaa Lekan lomakkeiden täyttämistä lähipäivien aikana. Kiirettä asialla ei ole, taidan jättää sen viikonlopuksi. Huomenna on kuitenkin kirjoitettavana taas muutamakin juttu.

Jospa tästä laatimaan sitä kauppalistaa, tarkistamaan kirjavaraukset sekä etsimään yhtä juttua, jota en löydä mistään. Pitäisi myös pakata pari kirjaa postitettavaksi. Melkein kiireinen olo… ;)

ALLEKIRJOITUS

                                            POLKA – LEKAN LEMPITYTTÖ

Simahtaneita…

Ewww… onkohan minulla jotain vaikutusta asiaan. Vaiko Minnillä? Eilen on oudosti simahtanut meikäläisen kelloraatio tuossa yöpöydän alatasolla, samoin sen vieressä lojuva älytön puhelin. Huomasin vasta aamulla! :o Peräti outoa – tai sitten jompikumpi meistä on saanut sen jotenkin aikaan. Puhelin on kunnossa ja kelloraatiota katson tultuani.

Aivan, tultuani. Nyt pitää taas rääsyä niskaan ja kerätä voimansa taistoon Lorton tapaamiseksi. Tarvitsee sen lausunnon! Tarvitsisi myös jotain käsien (olkapäät, kyynärpäät, ranteet…) tendiniittiin… Tarvitsisi kyllä myös sen ajan Peijaisiin, joka olisi jo pitänyt lupausten(kin) mukaan tulla. Tarvitsisi muutakin, mutta antaa olla. Tyhjän suap pyytämättäi. :(

ALLEKIRJOITUS

                                            POLKA – RAPOA SEURAA, TAAS!

Nillitystä?

Hah, eikä ole! Minä olen ilmoittanut, että tämä kesä on ilmojen puolesta ollut *tähän asti* varsin mainio. Mutta siis nyt, nyt alkaa hermo mennä. Ei saa öisin nukuttua sitäkään vähää mitä muulloin eli väsyttää koko päivän (mutta ei pysty ottamaan päikkäreitäkään). Janottaa, muka-nälättää… Ihan kuulkaas riittäisi nämä muut ongelmat, miksi punkea vielä hellettä siihen kaveriksi. Virheellinen valinta, Jeeves!?

Belga oli eilen lounaalla, tarjosin kevätrullia, riisiä, vihanneksia ja irtohärpäkkeitä. Hyväähän tuo. Harvoin kuitenkaan valmisruokaa syödään, mutta nyt Liiterin alehalvennus toi rullat pöytään. ;) Muuten käläteltiin joutavia, laps imureerasi ja vei roskat. Muuta ei jaksa eikä pysty, täällä on liian kuumaa ja kosteaa ylimääräisiin, turhiin rientoihin. Näin aamulla on vielä pari-kolme tuntia aikaa tehdä jotain (pilppoa vihanneksia, kastella yrttejä jne), sitten on vaihdettava lepuuttelun pariin ja räpsäistävä tuuletin käyntiin.

Tällä viikolla olisi ilmeisesti keskityttävä hoitsu-Lortto -yhteistyöhön *yääääääääääks!*, mm. Leka-takson tilaamiseen sekä muihin lääkintäpoliittisiin toimenpiteisiin. En muuta niin toivoisi kuin olisipa  edes sen verran terve, ettei koko ajan tarvitsisi pyörittää mielessä näitä h*vtin asioita! :(

ALLEKIRJOITUS

                                            POLKA – KARMALLA OIS ASIAA!

Aina menossa!

Hei, olen taas menossa! Kylille nimittäin; minua kutsuvat varatut kirjat kirjastossa sekä kaffet, tomangit sekä jokunen muu juttu ruokakaupoissa. Tunnen itseni suorastaan sankarimatkailijaksi. Juuri kun olen toipumassa edellisestä reissusta, jo lähden uudestaan ja vieläpä vapaaehtoisesti *no oikeasti, en ihan*. Suurin tragedia on tietysti onemoiden loppuminen ja jo sen takia on ihan pakko kaupoille! :) Kaiken muun vielä kestää, mutta kotona on oltava kaffetta, leipää ja onemoita!

Eilinen meni taas pilkkiessä ja haahuillessa, tehden pienen pieniä hommia. Nukkuen lyhyitä pätkäunia tuolloin-tällöin. Kun ei saanut edes kunnon päikkäreitä aikaiseksi jostakin syystä. Juili gluteus maximuksen sivussa olevaa lihasta / hermoa / jotain todella kipeää paikkaa kuitenkin niin, ettei nukkumisesta missään asennossa tule mitään. Sain kuitenkin pyykit kerättyä narulta, keiteltyä soppaa pariksikin päiväksi *oli se hyvää kuitenkin* sekä leikittyä kissin kanssa. Minni kaipailee kovasti seuraa välillä ja silloin on parasta heittäytyä mukaan… seuraukset ovat joka tapauksessa odottamattomat. Sen jälkeen meneekin puoli tuntia saattaa residenssi taas normikuntoon, kun joka ikinen matto on kurtattu, osa roskia levitelty, pöytä ehkä osin tyhjätty ja muuta mukavaa. Mutta on kissa saanut juostakin! >o< Sen jälkeen vähän jauhelihaa ja ulkoilua. Ulkoilu suoritetaan aina niin, että kissi ei houkuteltaessa lähde ulos. Sen sijaan, kun itse tulen ulkoa sisälle, ulos livahdetaan jalkojeni välistä todella nopeasti. Sisään ei tietenkään pyydettäessä tulla – eikä nyt ole niin väliäkään, kun on jo lämmintä. Laitan siis toisen oven kiinni, että kuulen kissin tömäytyksen tassuilla ovilasiin. Siellä Minni sitten joko ottaa aurinkoa tai vahtii tirppoja, vähän riippuu päivästä. Tulee kyllä aika nopeasti takaisin, koska ei vielä ole ihan niin lämmintä kuin hän ilmeisesti toivoisi. Kohta… me jaksamme odotella. Silloin voi oveakin pitää auki eikä tarvitse toimia portsarina. Nyt menen avaamaan, kun kuulen Minnin koputuksen tassuilla oveen :D Minni ääntelehtii niin pienesti, että mitään ei sisälle kuulu eli turha yrittää sanoa mitään. Muut keinot ovat paljon toimivampia. Jos en heti muka huomaa, kissa hyppää parvekkeen pöydälle ja alkaa tuijottaa minua sieltä – varma nakki! :)
OLYMPUS DIGITAL CAMERAJosta tulikin mieleen, että kohta on taas ostettava jömmaan raksuja säkillinen. Minni syö kuulkaas melkoisen paljon… Josta taas tuli mieleen se, miksi liiton osa-aikasoviteltupäiväraha oli maksettu väärin; hah, palkkatodistus oli vain helmikuun loppuun asti. Eipähän tullut taas itselle mieleen tuollainen eikä sitä pyydetty erikseen… No, pyysin se sitten Varastolta eilen ja mahd. pian. Tuosta joutuu maksamaan melkein puolet takaisin :( Epäkivaa tämä, mutta pakko! Lisäksi tarkistin, onko Lekaan mennyt se omisarviksen B-lausunto. Ei ollut merkintää, mutta laitoin viestin *voi miten kivaa*, että itse sain B-lausunnon eilen ja toivoisin heitin vahvistavan, että ovat saaneet oman kappaleensa. Sitten taas odotellaan päätöstä. Tässä koko ajan odotellaan päätöksiä sieltä ja täältä, vaikka se toisinaan unohtuukin hetkeksi. Kun sen unohtaa, ei ahdista niin pahasti. Jos alkaa ajatella vain sitä, mitä kaikkea on meneillään tuolla viranomaispuolella ja lekureissa, tulen vielä hullummaksi, kiipeän seinille enkä saa senkään vertaa unta kuin nyt. Eli yritän olla jatkuvasti aktiivisesti ajattelematta näitä asioita!

Jos ajattelisi sen verran mukavampia asioita ja toivoisi, että viikonloppu on kirkas ja lämmin, jotta Belga voisi pestä lasit & akkunat. Saisin samalla pestyä ja järjesteltyä partsin ehkä vähän järkevämmin. Hyvin ehkä… saattaa olla, että se jää vain siivoamiseen. No, hyvä olisi edes niinkin :)

Nyt kaffetta, kärtsättyä leipää ja tomangia, mömelöitä ja taikajuomaa sekä vaatetta niskaan!

ALLEKIRJOITUS

                                                POLKA – SE LIIKKUU TAAS!

Tänään on keksiviikko…

ja ihan varmasti jossakin jokin teemapäivä! :) Sovitaan me silleensä jännästi, että jokainen saa tänään tarjoilla itselleen ihan haluamiaan keksejä tai tehdä niitä vaikka itse. Hätätilassa kaikki muukin sopiva makea voidaan laskea kekseiksi? Varsinainen aasinsilta siis. Oikeasti, eilen teki mieli riehua Sohvista ja Sohvin sanomisista ja erään leidin typeristä ”runo-ilmoituksista” perhetapahtumat-osastolla sekä paljosta muusta Iltapulun uutisoinnista. Sitten katsoin, että siinä ei ole mitään uutisoitavaa. Ei ainakaan täällä!

Paljon mieluummin kerron, miten en eilenkään päässyt aamulla kunnolla edes kävelemään. Pientä helpotusta alkoi tulla vasta italääkityksen jälkeen eli jos teen jotakin niinkin radikaalia kuin käyn kaupassa, toipuminen vie 1.5 – 2 päivää. Että repii siittä ihan itse vaan! Lisäksi sain omisarvikselta B-lausunnon. Ei vain käynyt ilmi, laittoiko hän sen Lekaan kuten puheena oli. Toivottavasti. Tai sitten Leka saa kysellä sitä, tai minä laitan meiliä. Muistattehan, että Leka on mun meilikaveri myös?! Lausunnossa ei ollut yhtään mitään uutta enkä tajua, miksi hän sen vaivautui edes laaditsemaan. Ehkä vain siksi, että voi laskuttaa senkin työnantajalta. Muuta funktiota en asialle keksi. Lisäksi liitto lähestyi päivärahalaskelmalla ja siitä lähetinkin heti kyselyn – oli nimittäin hieman tavallista suurempi maksu :o Pelottaa nuo virheet eli takaisinperintä tai muut vastaavat, siksipä kysynkin heti välittömästi, mistä moinen juttu. Koska sen pitääkin kyllä nousta, mutta ei mielestäni ihan vielä… No, ehkä tänään saa siihenkin vastauksen.
e460fc22ffcfb120c871dcc8391bcac10e939c84bafe750425ecbd79b0299069Huomenna pitäisi taas vääntäytyä kylille (tai sitten ylihuomenna), kunhan tarkistan kirjatilanteen ja odotan Liiterin alennustiedotteet ;) Muuta tärkeää minulla ei sinne ollutkaan. Uffaffaalla näkyi olevan alennuspäivät, mutta ei vielä alennusta tarpeeksi. Sitäpaitsi, minä en ehdottomasti tarvitse mitään. En edes kirpparilta. En. Joten yritän jättää sen taas väliin. Mmm, kuulin hämmästyksekseni, että en sovi erinäiseen positiiviseen henkeen. Koska olen ollut kriittinen ja haukkunut jotakin. Juu, niinhän se tietysti on… *sorry, meikäläistä tämä oikeasti huvittaa, koska opus oli pasha!*. Ei voi mitään!

Ei se yhteiskunta kuulkaas sillä tavalla pyöri, että Polkakin olisi positiivinen! Nih kerta. Nyt kaffetta kitusiin, oikein helkkarin vaffaa semmoista, mömelöt, taikajuomat ja ulos *siis viemään roskat, hei!*
ALLEKIRJOITUS

                                                    POLKA – IKÄVÄ IHMINEN!

Nyt tarvittais jotain

tosi tömäkkää tavaraa, joka helpottaisi! Eilinen käynti kylille otti niin selän, koiven & lonkan päälle, että melkein nyykähdin jo matkalla. Melkein, sinnittelin kuitenkin – oli pakko. Olisikohan lupa joskus lepuuttaa? Toisaalta on vain yksi asento, joka on lähes tuskaton ja siinäkin voi olla vain vajaan tunnin kerrallaan :( Ei hyvä. Nyt nyppii, suorastaan. Sattuu. Koskee. Ketuttaa.

Työarvis muuten soitteli, on vaihtamassa duunia. Lupasi kuitenkin yhden vastaanoton vielä eli siirrettiin edellinen sovittu aika toukokuulle. Saan ainakin repsut uusittua, ties kuka sinne tulee. Taas joku tytsy, joka vie kaikki repsut *kuten tapahtui kerran!* ja sanoo, etten tarvitse mitään! Laittaa myös Lekalle oman lausuntonsa. Puhuttiin myös rambojen nostosta, sovittiin erilaisesta tavasta toimia. No se 400 mg / vrk, vaikka isompiakin annoksia on nähty. Ei yleislääkärinä suostu enempään, ymmärrän… hjuu. Keskusteltiin myös siitä, ettei fyssa laittanut lähetettä kipupkl:lle – no eihän se edes koskenut minuun sormillansa *eli tutkinut siis* ja häntä harmitti vain se, ettei Veka ollut hyväksynyt hänen lausuntoaan. Kivuista viis, siis hirvehiä huimeita kaikki buranasta lähtien :( Josko sitten työarvis laittaisi tuonne kunnalliselle puolelle, katsotaan. En tiedä, tuntuu taas niin toivottamalta tämä yritys. En oikeasti ymmärrä: tehoavia kipulääkkeitä on, mutta niitä ei määrätä. Kohta alan vetää kaksin käsin raksuja tuolta parista laatikosta. Aivan, minulla on riittävästi vanhoja mielipide- ja kipuraksuja, joilla kyllä lähtee, lopulta viimeistään henki. Nih kerta! Jollei kivut… saisinko menolipun Coloradoon?
Medical marijuana dispensary in Los AngelesKaiken muun lisäksi Rismassa ei ollut sitä ainoaa juttua, mitä lähdin etsimään ja kauppa oli puoliksi tyhjillään :o Liiteri oli sotkettu perinpohjin eli järjestys oli muutettu ja osa tavaroista etsi vielä loppusijoituspaikkaansa. En siis löytänyt kaikkea, mitä piti. Sain kuitenkin vähän vihanneksia ja hetelmiä, nehän ne ovat pääasia. Minnille tsekkasin ne Minnin mielestä parhaat raksut! >o< Nyt niitä on lapselle taas :) Pitää tässä kuukauden vaihteessa  maksella pois taksot sun muut härpäkkeet eli en yhtään tiedä, mikä on ensi viikon tilanne. Nuo rahat kuin veikeästi tulevat monelta eri taholta :( Yhdenlaista ahdistamista sekin; ei ikinä tiedä, mitä voi tehdä. Pitää vain odottaa, että vuokrarahat ovat koossa ja sitten maksella muita sen mukaan. Eri aikoina kuukaudesta siis – onneksi mikään muu kuin taksot ja vuokra eivät eräännyt juuri kuun vaihteessa, eipäs – meneehän se sähkölasku ja nyt varsin tuo kotivakuutus ensi kuussa. Nyt ei muuten naurata yhtään! Pakko sekin on kuitenkin olla ja myös maksaa, on siitä ollut apuakin eli ei sillä. Suositan siis…

Muuten suositan jokaista keittämään vaffat aamukaffet ja kuuntelemaan särkeviä polviniveliä, koska kelit ovat muuttumassa. Lisätään vähän taikajuomaa ja mömelöitä, tungetaan tippoja silmiin ja mennään hetkeksi kissan vierihoitoon…

ALLEKIRJOITUS

                                                        POLKA – RAIHNAKAS!