Joku ”muu” päättää puolestani!

Ihan ensiksi, tämä Hyyssin kipupolin filiaali Peijaisissa seuraa toki tarkkaan  sen Tylsän Kirveen ohjeita. Leidin, joka noudattaa hoidoissa ja määräyksissä täysin omia, vanhentuneita ja asenteellisia mielipiteitään. Meikäläisen kohdalla ei ollut tärkeää kipu, sen voimakkuus tai esiintyminen tms, vaan se, että heti-just-oitis on ajettava alas lääkitystä. Ja ihan heti, välittömästi, se määrä mikä nostettiin leikkauksen jälkeen… Ei puhettakaan muusta! Yritin siinä keskustella ihan asiallisesti ensin siitä, että kun tuo lääkitys nyt on niin moneen muuhun(kin) kipuun eli selkäongelmiin, käsiin, olkapäihin ja vielä on fibro. Eipä siitä tullut kuin epämiellyttävä nauru, etten kai minä kuvittele tämän olevan jokin fibrolääke? No en, en todellakaan. Koska leidi joutuu kuitenkin uusimaan vielä tämän repsun, pyysin merkitsemään aikaisemman lääkenoston ym. etten joudu hankaluuksiin jatkossa muiden lekureiden ja Kelan kanssa. Kun yritin kysyä siitä, mitä saisi tehdä ja muuta, hihiteltiin taas sille, etten ymmärrä keskustella fysterpan kanssa. Ilmoitin jutelleeni kolmen fysterpan kanssa ja saaneeni joka kerralla erilaisia ohjeita ja varoituksia. Hän tarjosi käyntiä kipupkl:lla – ei tämän takia vaan ilmeisesti näki taas jotain erikoisia asioita mielessäni *voi huokaus*. Kieltäydyin ja sanoin, että minun on turha tulla sinne riitelemään, koska meillä on asioista niin erilaiset käsitykset. Sanoin myös, että minä en ole kuullut mitään hyvää heidän toimistaan ja tarkoitin tällä lähinnä samantyyppisessä tilanteessa olleita / olevia. Hyvin olivat närkästyneitä – kuulema kiitoksia vain satelee! No siinäpä tämä tilitys – olen jo ajanut alas 10 mg. Piruuttani tässä mietin, lopettaisinko koko kekosen ja alkaisin dokata sekä käyttää huimeita! Vaste olisi varmasti parempi ja elinaika lyhenisi eli minuun ei tarvitsisi enää kohdistaa tulevia säästötoimia!

Niin, ne säästötoimet. Oli mennä huonot housuun eilen lukiessani ensimmäisiä lyhyitä tiedotteita uusista säästötoimista. Ou jee, vanhukset ja vammaiset olivat heti toisena tärkeysjärjestyksessä. Kynnys ry. kommentoi nyt *vielä* melko lyhyesti. Näyttää kyllä pahasti siltä, että tärkeimmät kaikista eli asuminen ja kulkeminen ovat niitä, joissa nimenomaan säästetään (-> nostetaan hintoja, hankaloitetaan tilaus- ym. menettelyä). Se on niin helppoa, kun ja jos samalla pyritään vammaislakien uudistamiseen… kukaan ei huomaa, eihän?! Lakiuudistukset kestävät yleensä pitkään ja ennen niiden voimaantuloa *kyseessä sinänsä voi olla oikein hyväkin uudistus, eihän sitä tiedä* on lupa elää kuin pellossa ja viedä viimeisetkin oikeudet! Eniten itseäni ainakin pelottaa tuo kuljetuspuoli. Juuri kun se on täälläkin toiminut edes jotakuinkin kohtuullisesti. :(

Tuosta kaikesta johtuen olisi parasta alkaa kuntoutua ja nopeasti! Minulla on asioita hoidettavana. Minun on päästävä liikkeelle. Eli, tänään kaivan pikkukepin esille ja hissukseen alan katsastaa kävelyä sen avulla. En uskaltane vielä ulos, joten sisäharjoituksia sen kanssa. Ulkona olisi tarkoitus kuitenkin kulkea rollerin kanssa, en minä muuten uskalla. Enkä tiedä, uskallanko muutenkaan. Se on vaan testattava. Ehkä jo tässä kuussa voisi käydä tuossa ostarilla, 300 m päässä. En ole käynyt siellä 1.5 vuoteen. Muuten, se on oikein jännää aloittaa itsensä kiusaaminen ja riuhtominen tässä samalla lääkitystä pudottaen. Epäilen, että edessä on tavallistakin pidempiä ja unettomia öitä.

Belga tulee päivällä ja käy asioitsemassa; kirjat, mömelöt sekä vihannekset. Yritän keksiä jotain kivaa lauvantai-lounasta, mutta ideat ovat taas vähissä. Pääasia, että on kuitenkin jotakin syötävää! :P

ALLEKIRJOITUS

POLKA – VIIMEINEN OMENA KULHOSTA ULOS!

Vetokettu pois!

Leikkuusta on siis jo kaksi viikkoa! :o Toisaalta ei uskoisi, mutta kehossa sen kyllä  tuntee – monella eri tavalla. Osin on jo vähän parempi, mutta tietty tässä olen taas kehitellyt uusia, vekkuleita pikkuongelmia. No, tänään siis kuitenkin hakasten poisto eli vetokettu lähtee. Hyvä ainakin siinä mielessä, että saa tuota ihon kutinaa hoidettua paremmin ja ehkä pieni kiristyskin hissuksiin poistuu. Toivon vaan, ettei ole eikä tule mitään ongelmaa.

Uusi ongelma on oik. polvi, joka on joskus aikaisemminkin kettuillut. Lisäksi se ei aikaisemmin mennyt makuulla ollessa suoraksi lainkaan. Nyt kyllä ja sitä epäilenkin kipujen syyksi, samoin näitä harjoitteita – olen tehnyt niitä ihan automaattisesti ja aika paljon, ehkä joskus väärässäkin asennossa. Eilen oli tosi kipeä, nyt levon jälkeen vähän parempi ja ehkä tänään otankin enempi lepuuttaen. Keskityn vain tuohon yhteen asiaan siis tänään.

Kun kaikki hianot julkimöblögääjät ja muut aina kertovat, mitä yhteistä heillä on kenenkin kanssa, pääsisin minä kerrankin pätemään! Wau, olen ihan samis Juha Miedon, Hilkka Ahteen ja Hannele Laurin kanssa, melkein paras kaveri jo monta vuotta *eheheeeeh*. No juuei, onpa noita paljon-paljon muitakin ja voi miten hassua, ainakin pari ei-mainittua oli päässyt julkisen puolen hoitoon aivan käsittämättömän nopeasti. Sitä sen kummemmin nyt tässä penkomatta, joillakin se onnistuu…

12510292_1008650075861903_4078678962385449550_nBelga kävi eilen asioilla eli apteekissa noutamassa mömmöt, joita ei viime vkolla ollut ja jotka piti tilata. Lisäksi sain valtavan kassillisen kirjoja! Hupaa taas, miten ihan aina varauslista laukeaa kerralla ja silloin on kyllä ihan hurjia pinoja ympäri huushollia. Sitten taas menee toisinaan parikin kuukautta vain 3 – 5 kirjan viikkovauhdilla. :( Tätä tasoittaisi se, että pääsisi itse kirjastoon ja voisi valita osan pikalainoista. Nyt ei *vielä?* voi ja kaikki hoituu aina täyden varauslistan voimalla! Silti Malmin kirjaston palvelu on aina yhtä loistavaa ja muutenkin kiittelen meitin kirjastoa täpöllä. :P Lisäksi laps toi kaffetta, valkosipulia ja jotain muuta pientä. Pakkasessa on nimittäin muonaa, jota hiljalleen pitää syödä pois. Omenat lähentelevät loppuviimeistä, mutta ehkä niistä vielä yksi krumpeli on tehtävä. Muutoinkin Belga avitteli muutamassa pienemmässä jutussa, joihin en vielä pysty / saa ryhtyä.

Valentiinolle lähti pino virallisempia papereita, siksi etanaposti. Tosin tyrkkäsin mukaan myös vähän muuta kivaa. Jotain siis olen saanut hoidettuakin. Tänään ajattelin uskaltautua laskujen pariin sekä kurkkaamaan tilille. Ihan hyvin riittää kuulkaas yhden asian hoitaminen päivässä – jollei ole siis ihan pakko. Tällä kirjoitussysteemillä ja mahdollisimman epäergonomisessa asennossa ei ole kiiva puuhata koneella. Twiittaamista se ei estä – kiitos merkkirajoituksen! :D Eikä tietenkään liikkuvan kuvan katselemista.

Ehh, alkaa näyttää siltä, ettei minulla ole mitään radikaalia kerrottavaa. Entiseen tapaan; kysykää, kommatkaa ja privatkaa! Minä menen nyt narskauttamaan aamuompulta niskat nurin *rousk*.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – YRITTÄÄ AINA VAAN, IHAN AINA!

Muutama omena päivässä…

pitää lääkärit loitolla tästä kämpästä. Varsinkin kun vetäisen vielä lisäksi valkosipulia, chiliä ja inkivääriä – niin ja mausteita. Tuossa jo epäilin syöväni omenoita liikaa, mutta jos nyt varmuuden vuoksi myös tätä varten! :) Olen kohta syönyt koko laatikollisen omppuja, sain sen vähän ennen Yulea siis.

Nurse Susu on kantanut tänne myös muonaa, joka on tyytyväisenä lapattu kitusiin. Mukava välillä syödä toisen tekemää ruokaa, välillä olen tyhjännyt pakastimettimesta jotakin sinne joskus kätkemääni. Oikeasti, nälkää ei tod. ole nähty *röyyyyh*. Pikemminkin parina päivänä saiskusta kotiutuessa söin sikana, mutta puolustelin sitä kaikilla mahdollisilla puutoksilla sekä sillä, että itse syön suht tarkan aikataulun mukaan. Ei, en kellon mukaan siis. Tulee vaan niin paha heikotus, tutina ja sen jälkeen nälkäraivokiukku eli tämä on ihan itse vaan opittava – syödä pitää ja ajoissa. Eikä sen siis tarvitse olla kilotolkulla muonaa. Lounaaksi riittää se kipollinen muhennosta tms. Ja omppuja.

Eilisilta oli taas paha, samoin yö ja aamu… nukuin vain vähän, troppasin ja yritin katsella liikkuvaa kuvaa. Suurimman osan aikaa olin puolihorteessa. Liikaa kipuja, liian vähän helpotusta. En tiedä, oliko eilinen minimaalinen puuhastelu taas pahasta. Toisaalta, jostakin se on aloitettava kuitenkin. Toivottavasti tänään on parempi.

Belga tulee käymään ja eilen soittaessani kuulosti jopa ihan ilahtuneelta. Mukavaa! Huomenna on siis se KSH ja hakasten poisto, taisin eilen ilmoittaa väärän päivän. Joka päivälle siis jotakin. Ja edelleen on tätä ”pitäisi tehdä” -osastoa tarjolla. Kyllä, kyllä, hoidan ihan kohta tämän jälkeen tuon kirjeen postitettavaksi!

Koska Leidi Minnie on tarjonnut kaikkea mitä ikinä hän onkaan voinut, laitamma tähän tarjolle oikein keräilykuvan! Hän on tehnyt sen, minkä vain kissa  voi tehdä. Kuvat on ottanut ja koostanut Susu, joka on myös tehnyt kaiken mahdollisen – kiitos! :)

mINNIEIPakkanen saisi lauhtua, ihan vaan siksi, että iho on kuiva, pölisee ja kutisee – enkä ylety raapimaan enkä joka paikkaa rasvaamaan. Samoin haava (ja vars. sidoksen liima) kutisee niin, että häijyä tekee! Toivottavasti tuo asia ratkeaa huomenna ja kaikki on kunnossa.

En jaksa vänistä tänään. Taisin kuluttaa siitä osan jo eilen, minulla on muutakin tekemistä tälle päivälle. ;) Silti peräänkuulutan suomalaisen kipulääkityspolitiikan huomattavaa muutosta.

Riivin jo taikajuomat ja mömelöt, olisikohan aamun ensimmäisen omenan aika?! :o

ALLEKIRJOITUS

POLKA – KYLLÄ SE YRITTÄÄ YRITTÄÄ, VAIKKA NIHKEÄÄ ON!

Sitten lisää panikeerausta…

KSH:n nyrppi kävi, vaihtoi sidoksen ja sen osalta kaikki ok. Sen sijaan kauhisteli koipiturvotusta (joka ei ole kipeä, samanlaista ollut joskus ajoittain muutenkin) ja selvähän se, että minä en vain ymmärrä miten vakavaa se on. Varsin ymmärrän, mutta mitä minä tässä voin tehdä?!

Kas kun ennen tuota soitti kipupkl:n lekuri, jolle valitin istumiskipuja ja sitä, että joudun pinnistämään koko ajan varsinkin tuolla koivella pysyäkseni tuolilla. Kerroin myös, että koipi on jkv turvoksissa ja mustelmilla. Enkä nuku. Arvaatte kai, leidin ainoa(hko) kommentti oli se, että kuulostan alavireiseltä ja sitten se alkoi: sama jaanaus mielipideläkkeistä ja muusta scheissesta! Sanoin nyt jotenkuten pärjääväni tällä aavistuksen verran nostetulla Oxylla, nukkuvani antisosiaalisena silloin kun siltä sattuu tuntumaan. Tuli taas erehdyksessä avattua sen verran turpaansa, että hän haluaa minut sinne vastaanotille (ilm. tarkoituksena purkaa kaikki lääkitys!). Sanoin, että OK mikäli onnistuu samaan aikaan jälkitarkastuksen kanssa. Tämä siksi, että keikka tuonne tulee maksamaan huntin kerrallansa (matkojen omavastuut ja pkl-maksu). Se kehtasi ihmetellä, miten kuljin aikaisemmin…. yritin kertoa, mutta ei se mene perillle näille, joilla ainoa periaate on saada ihmisiltä vähänkin tehoavat lääkkeet pois ja tilalle kaikkea scheissea. Minä olen nyt vihainen! Vihainen myös itselleni, koska en ollut valmistautunut tähän puheluun riittävästi – luulin hänellä olevan tarjota ratkaisua. Paskan marjat, sanon minä! No, mikään pakkohan tuonne ei suinkaan ole mennä…

Kävely ei siis ihmeemmin satu. Selinmakuu on melkein pahinta *istumisen jälkeen*. En ole voinut maata selälläni pariin vuoteen, koska kivut ja lisäksi tuo samainen oikea koipi ei ole taipunut petiin asti. No, nyt se kai taipuu – johtuuko tuo sitten siitä vaiko ei?! Skitsoan taas aivan perkeleesti ja menen kohta hakemaan ekan rauhoikkeen. Toisekseen skitsoan sitä, että en oikeasti osaa sanoa mitä saisin tehdä ja mitä en?! Tiedän, etten saa kumarrella lattioille asti eli kissipoliittiset hommat on saatava joku hoitamaan. Samoin jotain muonaa ja astiaa on ala- ja yläkaapeissa eli edes noukkimilla niitä ei tavoita… Saan kävellessä varata täpöllä, mutta miten hellan ja tiskialtaan vieressä seisoskelu? Rollerin istuin on liian alhaalla mihinkään… vttu, tulen hulluksi. Toisaalta, jos koiven kanssa tulee lähtö en minä mitään sitten enää tarvitsekaan. Huolehtiihan joku sitten Minnistä?

Yhtä mömelöäkin puuttuu, pitää soittaa ja kysyä onko se tullut. Pienempikin määrä olisi riittänyt, mutta eihän Belga sitä tiennyt enkä arvannut moiseen edes ohjeistaa.

Olisikohan vuorossa pahin päivä taas pitkään aikaan. Minulla olisi taas suunnitelm(i)a, mutta… niin… se on se prleen toteutus. Räyh – minä jopa hetkisen ehdin kuvitella, että tuuri olisi kääntynyt. Mutta mihinkäs se.

Otetaanpas aamuomena ja vähän rauhoiketta!

ALLEKIRJOITUS

                 POLKA – PAKKO USKOA, ETTÄ MINUT ON KIROTTU!

Ostin palvelua itselleni…

Luulin tilaavani toyboyn, mutta tulikin KSH:n sirkeä nuori leidi. ;) Ehkä se oli tässä kunnossa kuitenkin parempi ja ainakin hyödyllisempi vaihtoehto. Yritin olla mahd. nopea, koska tiesin olevani kaikinpuolin ylimääräinen, puskasta ilmestynyt lisätaakka. Kävin vain pikaruiskussa, tosin ei ollut edes tarkoitus tehdä muuta. Leidi hoiti sidoksen vaihdon ja todisteli moneen kertaan, että on parantunut hyvin, ei eritä ja näyttää hänen mielestään hyvältä. *helpotus iso* Lisäksi pyysin rasvailemaan selkää ja koipia, joihin itse on nyt täysin mahdoton mitenkään ylettyä ja iho on aivan ratisevan kuiva. Sekin hoitui ja vielä ylimääräisenä pyysin pikaisesti letittämään hiukset tiukasti, koska en itse siihen kunnolla kykene (liikerajoitteet käsissä ovat taas pahat, koska melko hillittömät säryt). Kiitos, toiminnot pelasivat mallikkaasti, seuraava tapaaminen maanantaina ja hakasten poisto perjantaina. Veloittavat – ensimmäisen tiedon mukaan – 10 juuroa kerralta. Sen kyllä kestää, tässä tilanteessa! :)

Belga kävi hoitamassa vähän muonaa kaupoista, ison kassillisen lääkkeitä sekä pinon kirjoja. Noilla tulee taas toimeen ainakin viikon! Lisäksi laps teki ylimääräisiä hommia pyynnöstä eli pyykkäsi, tiskasi, järjesteli vähän piuhoja ym. juttuja lisätäkseen mukavuuttani kirjoitella tässä selinmakuulla. Harjakaisiksi nautimme vuoden ekat Ruunarit ja kaffet. Ruunarit ovat hyviä, harvoin syötyinä. Huomasin kyllä saavani massiivisen sugar overloadin. ;) Siinä sivussa kauhistutin ja nauratin Belgaa tarinoilla leikkuuhommista sekä saiskun oloista. Laps näytti kyllä mielestäni hiukan huojentuneelta, kun olin oma typerä itseni jälleen ja takaisin kotona. Hän myös näki minut siinä vuorokauden huonoimmassa kunnossa eli iltapäivällä, jolloin kivut ovat pahimmoillaan sekä muutenkin on jo melkoisen kehno fiilis. Sovimme sitten normilounaan lauvantaiksi sillä optiolla, että jos minä en kykene, Belga loihtii safkan.

CYo-J0qWAAAjh42Minni on näyttänyt sekä parhaimpia että huonompia puoliaan; aina yhtä rakastettavan ihana, mutta illankähmeessä alkaa kiusiminen ja pieni kisvttuilu kissivirne kuonolla. :) Nyt karvamölli taas uinuu polvitaipeessa maailman kilteimmän ja kauneimman kissan näyttikappaleena! Omela otus. >o<

Päivät kuluvat hissukseen samoissa puuhissa kuin aina: on lukemista, kirjoittamista, katsottavaa ja sitä pientä puuhattavaa. Puuhat on vain jätettävä hiukan vähemmälle, koska nyt pystyn vielä tavallistakin vähäisempään. Liika liikkuminenkin kostautuu täydellisenä loppuunajamisen tunteena eli on pakko mennä maate, koska heikottaa ja tärisen väsymyksestä. Toivottavasti kivut alkaisivat helpottaa; eilen ja tänäänkin on ollut paha. Entiset kivut + leikkauskivut + leikkauksen jälkeiset kivut + toipumiskivut – ja lääkityksenä vain samat mömmöt kuin ennenkin. Välillä melkein tekisi mieli iskeä nyrkillä seinään *öh, tuota, iskinkin kerran ja mustelma siihen tuli*. Se on kivunsiirtomenetelmä, joka toimii ainakin hetken.

Eipä kai minulla tässä mitään  maailmojasyleilevää sanottavaa ole. Tämä selällään makaaminen on kivuliasta, varsinkin jos järjestän tällaisen kirjoitussession. Lopetan siis myös kipupoliittisista syistä. Jos jollakulla olisi tarjota sitä Vihreää Teetä, voisi privauttaa asiasta…

ALLEKIRJOITUS

POLKA – VALVOTUN YÖN JÄLKEEN ON TAAS UPEITA IDEOITA!!!

Liemet menivät reisille!

Ei eilen, mutta edellispäivänä. :) Piikittämisen hyvin aikaisin harjoitelleena sanoin jo saiskussa, että pistän Klexanet itse ja annoin näytöksen, hyvin meni. Tuo yksi satsi jostain syystä *väärä pino pläskiä* meni osittain reisille eli pienehkö tippa. Ei haitanne? Kotilääkitys on siis itse asiassa täysin sama kuin ennen leikkausta, lisänä kuukauden ajan Klexane sekä 3 x Ibuxin ja vatsansuojalääke. Joo, tyrkkäsivät ne parasetamoliakin repsun, en käytä. Tilannehan on aika omituinen. Heräämössä sain kipulääkitystä oikein hyvin IV:nä. Osastolla vain yhtenä iltana. Jatkossa kyllä sain hoitajan antamaan erästä troppia (en viitsi nimetä), jota ei saa kotoon sekä välillä myös Oxynormia. Oudointa ehkä oli se, että näitä en saanut leikkaus- tai lonkkakipuihin vaan näihin selkä-, käsi- ym. kipuihin, joista olen kärsinyt puolisen vuotta aika rankasti. Nuo vähän auttoivat, eivät kokonaan. Mutta edes jotain helpotusta. Kun kipuhoitaja ja -lääkäri sitten lähtöpäivänä kävivät jututtamassa, minulle naurettiin pyytäessäni kotiin jotain troppia. Yritin selittää sairaushistoriaa ja ongelmia sekä kipuja. Ne nonseleerattiin ja tarjottiin kuin täysin ymmärtämättömälle (hengen)vaarallisia yhdistelmiä ibuprofeenia ja parasetamolia kera Panacodin ja Lyrican! Siinä vaiheessa aukaisin sen ruman sanallisen arkkuni.

Näin siis syön edelleen samoja lääkkeitä, tosin tarkoituksena olisi hankkiutua jonkun puheille – en vielä pysty suunnittelemaan asiaa sen pidemmälle. Sitten kun ja jos tämä tilanne on ohi eli myöhään keväällä.

Saiskun ruuasta myös pikkuisen eli vaikka kehuin kasvisruokaa, se oli hyvää vain yhdellä lounaalla. Muuten se oli mautonta, liikaa kypsennettyä ja välillä jopa pahaa. Tämä on minulta paljon sanottu, koska syön melkein mitä tahansa inisemättä. Rankin ylläri oli saapuminen osastolle hurjan nälkäisenä. Tarjotin tuotiin ja kas, siinä oli oikein rutosti kinkkusoiroja sisältävää minestronejäljitelmää, karkeaa porkkanaraastetta, tummaa leipää, mustikkakeittoa, maitoa. Pystyin syömään vain leivän ja mustikkakeiton, muu oli jo ruokakorttiin merkitty ei-sopivaksi. Vähän harmitti – onneksi tajusin vikitellä yökön kantamaan pari ylimääräistä juggapurkkia yöksi. Muutakin tuosta ruuasta ja varsinkin sen ajoituksesta tekisi mieli kirjoittaa. Ihan mainintana tässä mm. se, että jugurtit olivat käsittämättömän sokerisia, samoin kaikki jälkkärit. Niin makeita, etten kotona ikinä syö tuollaisia. Samoin omista syömisistä noin yleensä voisi laatia ainakin yhden tekstin jne. Ehkä jossain vaiheessa saan aikaan erillisen postauksen ruoka-asioista, koska uskon vakaasti niiden vaikuttavan meikäläisen olotilaan – toisinaan jopa erittäinkin radikaalisti!

Kun nyt ruuasta puhutaan, eilen iski aivan hillitön hiilarimättönälkä eli vetelin menemään Susun loistokasta paistettua riisiä kera broccolin ja munon, omaa linssimuhennosta, hapangorppuja, sienisalaattia ja sen semmoista. Itse arvelen, että tuo saiskun ruoka ja tämä koko sessio sai aikaan erilaisia puutoksia, jotka korjailin sitten tehokkaasti! ;) Samoin eilen iski pitkästä aikaa oikea väsy, nukuin päikkärit, iltapäikkärit sekä yöllä jopa useammat unet. Ei paha lain, sanoisin. Mitään normaalia nukkumistahan tämä ei vielä ole, mutta kuitenkin parempaa kuin pitkään aikaan! Siitä voin sentään olla iloisa.

Tavoitin eilen myös KSH:n, joka tullee tänään aamulla tsekkaamaan haavan ym. En jaksa selittää, mutta oli kovin hankalaa tuo asian hoitaminen siellä. Syitä on useita, kaikki eivät johdu minun nälkäkiukkuvaiheestani. ;)

Nurse Susu viettää aikaansa kotioloissa, jonka hänelle suon erittäinkin mielelläni. Minä en ole maailman parhainta seuraa edes parhaimmillani *tsihih*. Kaiken muun hyvän lisäksi Susun tekemä ruoka on erittäin hyvää (melkein kuin omatekemää, mutta SusuTwistillä!) ja hän on myös omimassa Lady Minnietä itsellensä *vitsi-vitsi!*. Minni on onnesta tankea, kun joku jaksaa leikkiä ja ährätä lapsen kanssa. :D Tapaamme varmaankin huomenna. Belga tulee tänään, normiroudaus ja vähän ylimääräistä hommaa kotipoliittisten toimenpiteiden osalta.

Ähh, minulla oli olevinansa paljon muutakin asiaa, kun aloitin tämän päivityksen. En enää jaksa muistaa, mitä kaikkea mietin. Ehkä ne palaavat jossain vaiheessa mieleen. Jos teillä on jotakin *ja vaikkei olisikaan*, muistakaa kommata ja aina voi laittaa privaa. Luen viestit ym. päivittäin, mutta vastailen yleensä seuraavana päivänä! Ihan vaan sen takia, että sopivaa kirjoitusasentoa on hurjan hankala järjestää montaa kertaa päivässä itsellensä.

Minä sujahdan tästä toimeikkaana vastaanottamaan KSH:ta eli valmistautumaan niin paljon kuin on mahdollista etukäteen tehdä.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – ETOVALITTAJAN PALUU!

Hyvin valvotun yön jälkeen…

onkin taas tarpeen litkiä kahvia vähän suuremmasta mukista. Juuei, en saanut taaskaan nukuttua. Ei voi mitään, sitä on turha murehtia. Tästä seuraa, että olen supiväsy puoliltapäivin ja myöhemmin ehtoolla pilkin mikrounia – se on epämiellyttävää! Siis ne mikrounet tai vartin Mulla On Silmät Auki -torkut, jäks. En tykkää… olisi niin mukava nukkua ihan oikeasti. En vaan muista, milloin olisin nukkunut hyvin, kivuitta jne. Joskus vuosia, vuosia sitten. Eli ihan turha märistä ja valittaa.

Belga kävi eilen asioilla eli kirjastossa, atteekissa ja kaupoissa. Nyt on reilusti vihanneksia ja hetelmiä, se hyvä puoli tässä juhlakaudessa on. Alennushalvennuksia on kaikista juureksista ja hetelmistä. Minähän tykkään. Varsinkin, kun nyt sain kikatuskohtauksen ihan ilmaiseksi kaupan päälle. Tad-da-daa, saanko esitellä:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Naughty Pears

Belga melkein punastui, kun sanoi yrittäneensä etsiä sellaisia tavallisia päärynöitä. :D Mussutin jo yhden menemään, oli heekkua!

Pitäisi tänäänkin taas tarttua johonkin, edes laatimaan lounasta. Siis minähän tykkään kokata jne, mutta kun ei kestä seisoa eikä istua kovin pitkään. Jos yrittää, saa kärsiä taas pari päivää tavallista enemmän. Hmph. Pitäisi myös pyykätä ja kaikkea muutakin. Joka ikiseen asiaan ei nyt vaan kehtaisi lastakaan pyytää avuksi. Eniten varmaan siksi, että koska mitään ei päällepäin näy, ei voi olla kipuja. *eihän, Hra Tri?* Anteeks, nyt tulin jo tuosta niin pahalle tuulelle, että on parempi lopettaa. Muuten tulisin jälleen kerran kirjoittaneeksi jotain, jonka joku lukija kuitenkin tulkitsee väärin… Minä aina onnistun joko sanomaan tai kirjoittamaan asian jotenkin niin, että se ymmärretään ihan eri tavalla. Aivan, olen huono ihminen ja minä tiedän sen.

Menen syömään omenan – niissä ei ole mitään naurettavaa.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – PAHA JA HUONO IHMINEN

Peijaiset?

Doddih, lopultakin materiaalia Peijaisista. Jotakin tapahtuu *tai sitten ei* noin 3.5 vkon päästä. Belgan synttärinä on alustava tarkastushaastattelulaillinenvettuilutapaaminen Peijaisissa ja jos minut hyväksytään, muutaman pvän päästä leikotaan. En siis voi sanoa mitään varmaksi, en usko mihinkään ennenkuin olen petissä ja hengissä. Tätä ennen on kuitenkin nyt helkkarin kireällä aikataululla sovittava labrat, rtg ja käytävä hakemassa lisäappareita. Minua aikataulu ei tietty haittaa, mutta toivottavasti saan Malmilta sopivat ajat, saiskustahan se on kiinni. Hyvin on kyllä laskettu eli menee hiinä-ja-hiinä, ettei tästä ajan venymisestä voi pitää mekkalaa. Tai voisi, mutta miksi pitäisi – mikään ei nopeuta mitään eikä varmaan ainakaan paranna kohtelua. Sitä minä oikeastaan tässä eniten pelkään. Sitä syyllistämistä ja kohtelua, jota tiedän olevan tulossa ja omia reaktioitani. Ehkä pitää vain tropata itseään rauhoittavilla niin, ettei tulisi sanottua julki kaikkia ajatuksia! Homma siis hoidossa, jo on aikakin. Minä en toivo edes tulevani ennalleen, koska se on mahdotonta. Toivon vain selviäväni hengissä ja kipujen edes helpottuvan. Jo se riittäisi. En minä oikeasti paljoa pyydä?!

Aamun uutiset ovat omalla tavallaan taas jänniä. Höskä ja muut tahot uutisoivat nyt päällimmäisenä Stadin asuntojen asuttamisesta *wirn*. Katsokaas eilistä päivitystä, jossa puhun asiasta! Oikeasti, minä olen tuota samaa painottanut jo vuosia, tilanne on ollut aivan yleisesti tiedossa. Suomalaiseen tapaan on vaadittu ensin tutkimus asiasta, jotta jotain voitaisiin tehdä. :o Näinhän se on, mutta toivottavasti nyt palataan tilanteeseen, jossa asunnot menevät asiallisesti jaettaviksi ja tulorajat palautetaan. :) Minullakin olisi edes himppasen toivoa *juu, se on aina oma itse ensimmäisenä* ja uskon, että moni oikeasti asuntoa tarvitseva myös saisi sen.

Olisi tässä paljon muitakin asioita, mutta niistä Twitterin puolella enemmän ja lyhyemmin. :) Tänään Belga tulee käymään ja hoitelee taas atteekki-, kauppa- ja kirjastoasiat. Minun pitää hoidella nuo labra- ja rtg-varaukset sekä tsekata Kelataksojen toiminta ensi vuonna. Kun asialliset asiat on hoidettu, lounas ottaa paikkansa ja väkerrän jotakin punajuurista. Keitin eilen niitä saavillisen ja söin osan lounaana raejuuston ym. kanssa, oli hyvää. Josko tänään tekisi Soiströmmejä tai sitten Punaisia Hernepiffejä. :) Kummatkin ovat hyvejä eikä Belgakaan osannut valita. Katsotaan, kumpi aines on helpompi ottaa kaapista.

Ja sitten aamuomppo kera lisäuutisten!

ALLEKIRJOITUS

                    POLKA – KUN TAPAHTUU, TAPAHTUU PALJON

Juhli edustajiensa välityksellä…

Te lukijat varmaan seurasitte tuota vastaanottoa aktiivisesti *härnää*? Minä en jaksanut katsoa. Oikeastaan tahallisesti säästin itseäni mielen ankaralta pahoittumiselta, sillä olisin tullut vain huonolle tuulelle. Kun meikäläisen yleistieto (vrt. ed. päiv.) on niin hirmuisen huono julkkisten tunnistamisessakin, olisi ollut vaikea kommentoida vaikka rätei ja lumpui. ;) Onneksi voi tehdä muutakin ja vietin senkin ajan lukemalla, tällä kertaa paria nettijulkaisua. Onneksi mieltä ilahdutti ja tietty toisaalta ketutti se, että Hurstin juhlissa oli taas paljon väkeä, aina vaan enemmän, vuosittain. Hienoa, että Hursti jaksaa järjestää tämän ja myös joulujuhlan vuosittain. Ne ovat usealle ainoa paikka, mihin voi mennä omana itsenään, köyhänä, ongelmaisena, yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneena ja saada asiallista ruokaa ilmaiseksi (no, sitä ohjelmaakin lisäksi) sekä tavata muita halutessaan. Hörhö kavereineen yrittää aina päästä mukaan, jos vain pystyy kykenemään. Senkin takia olen ihan ilokas, koska tiedän mm. asuinkumppaneiden olevan välillä hyvinkin osattomia ja taiteilevan maailman myrskyissä…

0821d11264Uutisista pikakommentit nykyisin aina Twitterissä eli muista käydä siellä samalla, kun luet tätä päivitystä! ;) Kommentoinkin jo lyhyesti kroonisen kivunhoidon uutta, ihkaensimmäistä Käypä hoito -suositusta. Minut se sai taas huonolle tuulelle. Toki, kaikella liikunnalla *grrrrrrrrrrrrrrrrrrr* ja terapialla *mmmmrrrrrrrrrrrrrr* on paikkansa. Mutta – se ei saisi olla ainoa keino hoitaa kroonista kipua. Ei missään nimessä. Asiallinen, tehokas lääkitys pitäisi olla osana tätä, mikäli mahdollista. Tämä edellyttäisi lääkekannabiksen saannin helpottamista eli resepti pitäisi olla saatavissa kohtuullisin kustannuksin ja helpommalla kuin nyt! Tällä suosituksella tällaisenaan helposti syyllistetään kivusta kärsivää potilasta. Hoitavan lääkärin on helppo sanoa, että ”et ole tehnyt harjoitteita oikein / riittävästi / tarpeeksi usein” ja näin sälyttää syyllisyys potilaan niskoille. Ai, ettäkö ei? Valitettavasti kyllä. Horttonissa käymäni ”kipukuntoutus” oli juuri tätä eli etsittiin muita kuin lääkkeellisiä keinoja kivunhoitoon. Osa ei toiminut meikäläisellä pätkääkään vaan sai lähinnä aikaan ketutusta (nämä fysioakustiset tuolit, peittohommelit, itsesuggestiot ja usutus liikkumaan *vaikka se suurin kipu tulee liikkuessa enkä muutenkaan pääse liikkeelle*). Väitän edelleen, että osa näistä auttaa *toki*, mutta aina vain osaa eikä siis kaikkia, eikä varsinkaan kaikki auta kaikkia. Liikunnasta sen verran, että toki se meistä monia auttaisi, mutta jos ei vain syystä tai toisesta pääse kivuttomasti liikkeelle, pieni hyöty on isoja haittoja pahempi. Ymmärrättehän sen, että jos minä olen liikenteessä ja käyn jossakin, se tarkoittaa sille ja seuraavalle päivälle hillittömiä kipuja ja särkyjä sekä viikon jäykistelyä sekä unettomuutta. Hyötyä on vain se häviävä, lyhyt pirteys kotiin palattua. Ei siis mitään muuta. Tosin kaipaisin fysterpan ohjeita omatoimisiin liikkeisiin, mutta kun niitä ei saanut – sain vain sisustusmollausta kotikäynnillä. Minulla oli jo aikaisemmin ajatus, että pyytäisin Lortolta lähetteen fysterpalle. Sellaiselle, joka kävisi kotona. Kas kun minun on vaikea lähteä muualle. Lisäksi on kulkemisongelma. Invataksolla ei saa kulkea esim. lekuriin, mutta miten tämä – onko se sellaista toimintaa, joka katsotaan harrastukseksi? Jos ei, kuka antaa todistuksen käyttää Lekataksoa? En minä voi maksaa jokaisesta käyntikerrasta n. 30 euroa *tavistaksi*! Sen sijaan minä voisin hyvinkin kuvitella maksavani itse jotakin, jos esim. fysterppa kävisi kotona?! Jos samalla saisi appariarvion? Ähh, tämä tarkoittaa sitä, että pitää soittaa Lortolle. No juu, pitää sitä muutenkin soittaa – tarvitsen pari-kolme erilaista todistusta ja muuta mukavaa. No nyt meni tämäkin päivä sitten pilalle.

Nyt näyttää siltä, että on laadittava lista kaikista asioista, mihin tarvitsen Lorton todistuksia ja / tai lausuntoja. Toivottavasti sinne ei tarvitse itse änkeytyä. :( Minulla on jo lista muista hoidettavista asioista, mutta kaikkea ei vaan jaksa tai huvita hoitaa ehkä juuri tänään. Yritettävä se kuitenkin on. Aikomuksena on heittää aamupäivällä vanhanaikainen makaronilaatikko uuniin tekeytymään, joskohan sinä aikana voisi soitella asioita. Olin joskus hirmuisen hyvä hoitamaan asioita puhelimitse, mutta en ole enää. Maksoin äsken puhelin- ja nettilaskun, se oli tällä kertaa kohtuullinen – mukana ei ollut kuin yksi lekataksotilaus ja pari muuta pidempää puhelua. Itseäkin ärsyttää se, että on laskettava puhelinkuluja. Muutenkin hoitaisin kyllä monia asioita mieluummin netissä, minun on helpompi kirjoittaa kuin puhua selkeästi ja johdonmukaisesti *hevosnaurua*.

Btw, jos joku olisi kiinnostunut lähtemään kaveriksi ViiVoaniin huomenna tai keksiviikkona, voisi jättää privaa tai kommaa. Minä en tarvitse apua kuin siinä, että joku kävisi niissä kahdessa välikössä, joihin rolleri ei mahdu sekä kurottaisi hyllystä hyvin ylhäältä pari purtiloa. Jos kiinnostaa tavata Polka livenä, nyt on siihen siis mahdollisuus. Tarjoan pullakaffet kyllä… :)

Jahas, aamuomenan paikka!

ALLEKIRJOITUS               POLKA – KUVITTELEE TAAS PÄTEVÄNSÄ!

Erilaisia kekoja!

Nyt voin taas kehua, että keittiön työtasolla on keoittain ruokaa. :) Belga kävi eilen atteekki- ja kauppa-asioilla sekä kirjastossa. Sain kassillisen mömelöitä, joiden hinta taas kauhistutti. En ole vieläkään ihan varma, joko maksukatto laukeaa. Se on hiinä-ja-hiinä. :( Saisi edes kerran vuodessa halvemmat lääkkeet. Aivan, halvemmat, eli 1.50. Muistattehan, että mikään   e i   ole ilmaista, vaikka joskus kuulee niin väitettävän.

Mutta kekoihin. Oli tosi onnekas ja hassusti äveriäs olo: tarjolla on kahta plaatua onemoita alle 1 juuron / kg. Lisäksi pari kakia kummallekin, tomangeja on iso satsi. Tsioskista löytyi lisäksi iso pussi paprikoita, jättimäinen purjo sekä varsiselleriä alennushalvennuksella. Kyllä nyt kelpaa! On tuoretavaraa kerrankin varmasti viikoksi eteenpäin, kun jääkkärissä on jo snadi jömma. On myös hiukan helpompi laatia huomiseksi jotain kivaa vegemuonaa lounaaksi. Hiukan näin syksyisin ihmetyttää se, että kotimaiset juurekset ja vihannekset ovat jo hinnoissaan tosi kaukaa tuotettuihin etelän hetelmiin verrattuna. :( Kirjojakin on jättimäiset pinot – syystä, jonka jo aikaisemmin kerroin. Hyvä näin ja näillä on taas mentävä viikon verran.

Voisin taas kommentoida montaakin asiaa, mutta jätettäköön ne Twitteriin. Poiketkaa siellä tsekkaamassa pikakommentit pitkin päivää -> @Polgarazi  Ja kaikki jo tietävätkin, että tänään(kään) ei posti kulje. Jättäisivät ensin säästösyistä pois sen takuulla hinnakkaan Postinen-läpyskän! Se sattuu olemaan meikäläisen inhokki. Postilla olisi muutenkin näytön paikka palvelujen osalta. Miten ihmeessä on jouduttu joka nurkalla olevista Postin konttoreista ns. ”palvelu”pisteisiin, joissa ei ole palvelua. Ei ole, koska työntekijät kioskeissa ovat muutenkin ylityöllistettyjä. Btw, tästä syystäkö on myös pienennetty valikoimaa paketeissa ja kirjeissä? Argh. Ai niin, eihän tämä minulle kuulu?

Jospa jotakin kivaa eli poliisin uusi vahvistus Imatralla on shöpö! :)

ALLEKIRJOITUS

                         POLKA – NUKUIN MELKEIN KOKO YÖN…