Hommaa vai puuhastelua ja laiskottelua?

Eilisaamuna tosiaan aloitin lounaan esivalmistelut klo 8 tienoilla. Kuulostaa tietty hullulta, mutta tämä on vain sen takia, että voin kunnolla lepuuttaa välillä. Jos nyt oiken varovasti kuiskaan, eilen tuntui jo vähän paremmalta verrattuna edelliseen lauantaihin. Touhusin suurinpiirtein saman verran; ruokaa, suihkua, kaikenlaista pientä – sellaista mihin nyt toistaiseksi pystyn. Pystyin yllättävän paljoon ja kipuja oli aavistuksen vähemmän. Tosin lepuutinkin ehkä enemmän. Silti oli vähän valoisampi olo! ;) Vielä valoisammaksi sen sai tietty Belgan ahmaisema ruokamäärä ja toteamukset hyvästä ruuasta. Sehän tarkoittaa sitä, että olen tehnyt kaiken ruuan itse enkä ole oikonut missään… Hyvä niin!

Lisäksi laps oli hiukan helpottuneemman oloinen, syynähän voi olla ihan mikä tahansa muukin. Mutta osittain ainakin olen palaamassa jonkinlaiseen kuntoon *ei, ei kiitos nyt mitään takaiskuja, eihän*. En minä mihinkään suuriin sankaritekoihin edes pyri, mutta jotakin yritän tehdä joka päivä. Jospa se siitä, hiljallensa. Kohta alan kuitenkin taas vinkua, että on niin kamalan paljon tekemätöntä kotihommaa. Se on lisäksi ihan helkkarin totta. Toisaalta, tähänkin liittyen minulla on ajatuksia, unelmoita ja suunnitelmia. Saas nähdä, pystynkö / kehtaanko toteuttaa lopulta yhtään mitään.

Minun piti tänä aamuna leipoa, silloin kun jaksuhetki iskisi. No eipä ole iskenyt, koska yö meni nukkumatta ja olen niin väsynyt. En edes näe kunnolla, koska olen niin väsy. Leipominen saa siis jäädä ja teen vain nopean lounaan. Onhan noita – toivottavasti – virkeämpiäkin aamuja tulossa. Tämä on nimittäin erittäin vanhaa perua, olisiko ihan meikäläisen perusluonnetta: olen puuhakkain ja aikaansaavin varhain aamulla, lounaan jälkeen on turha yrittää enää mitään ja illalla en taas taivu jostain syystä kotihommiin. Eikä minun ole pakko mitään tehdä nyt, jos en vaan jaksa.

Hörhökin poikkesi eilen pikaisesti juttelemassa. Ei hänellä mitään erityistä asiaa ollut, kunhan oli kävelemässä ohi ja siinä sitten länkytettiin jokunen tovi. Tämän jälkeen lueskelin Iltalupua ja olin taas niin lähellä saada raivarit. Tiedän, ei pitäisi eikä varsinkaan näiden lehtien sekä typerien mielipiteiden takia. Oikeasti, en vain todellakaan ymmärrä ihmisiä, jotka kommentoivat leipäjonossa olevia tuolla tavalla kuin on tehty noissa kaikissa jutuissa. Tuntuu, että mitään ihmisarvoa ja oikeutta elämään ei ole meikäläisillä; köyhillä, sairailla, vanhoilla, dokuilla, muuten vaan erilaisilla ihmisillä… Arvostelijat itse lienevät jotakin Uutta, Suurta Ihmisrotua (ja tämä onkin sitten se pelottava seikka, jos näin ajattelevat)!

Ehkäpä siirryn johonkin piristävään! Olisi taas pari laskua maksettavana, luulisi sen viimeistään herättävän. Lisäksi pitäisi taas selvittää paria pienemää pärskohtaista asiaa. Jos jaksan ja jos huvittaa. Mieluummin nukkuisin, mutta tiedän etten saa unta.

ALLEKIRJOITUS

POLKA – TAAS SE ON VALVONUT LIIANKIN HYVIN!

6 vastausta artikkeliin ”Hommaa vai puuhastelua ja laiskottelua?

  1. Kiitos linkistä. Minäkin luin tuon leipäjonon jutun & kommentit. Ihmiset, jotka elää keskiluokkaista tai parempaa elämää eivätkä tunne lähemmin ketään köyhää, eivät käsitä köyhyydestä mitään. Minä olen kuskannut pitkäaikaistyötöntä ja autotonta sisartani leipäjonoon useasti ( ehkä silloinkin on joku ajatellut, että ”hienolla” kaaralla ajetaan ilmaista leipää hakemaan). Kadehtijat ja mollaajat elämään vuodeksi työmarkkina- tai toimeentulotuella, ehkä silloin totuus valkenisi. ( Ps.Systeri sai onneksensa töitä ja leipäjonot ovat hänen kohdaltaan historiaa).
    Hienoa, että voit jo vähän paremmin. Laskiaissunnuntain jatkoja! Lähen laskettelemaan töihin päin. Siellä saattaapi olla kiirusta, kun on noin liukasta.

    • Se ei ole mun mielestä edes luokkakysymys vaan silkkaa pahaa tahtoa ja vääriä käsityksiä asioista, tyhmyyttä siis… Kyllä, jonot ovat tarpeen (ikävä kyllä)!
      Olehan liukastelematta liikaa! :)

  2. Welhotar, kiva lukea, että olet pikkuhiljaa paranemassa.
    Leipäjonojen piti olla väliaikainen apu Suomen talouden notkahtaessa, mutta ne taitavat olla jäädäkseen. Yhä useampi ei tule toimeen pienillä tuloillaan. Minunkin eläkkeestä rapsastiin reilut 20 euroa pois tämän vuoden alussa. Eli tiukkaa tekee!
    bamiella

    • Kiitti. pikkuhiljaa ja toivottavasti. :)
      Ei, se ei todellakaan ole väliaikaista. Tuloerot ovat vain kasvaneet vuosi toisensa jälkeen, säästöt ja talkoot *höh* koskevat jo ennestään pienituloisia eikä enää vain ole mistä nipistää euroakaan. Monet jo valitsevat lääkkeiden ja ruuan välillä tms. Ei hyvältä näytä!

  3. Leipäjonokommat nostattivat vaivatta käyrää. Niin se on, kuin sanotkin: tyhmyyttä. Ei ymmärretä, ettei se peilikuva ole kuva ainoa, maailmasta.

    Hissukses vaa. Kuka sunt mihenkä pakotta. Olet luppopväs ansaittenu, siit sit vaa ei-menoks. :)

    • Ninpä, se vaan niiiiin raivostuttaa! Ennemmin uskoin *vähän* siihen, että ihmiset ymmärtävät, jos asiat heille selvitetään. Ei. Ei totuus ei vaan uppoa kaikkinl. :(
      Juu. niin otinki rauhallisest enkä tehnykkä mittä! :D

Kommentointi on suljettu.