Sissikomentaja Polka!

Annoin eilen itselleni luvan komennella Belgan tekemisiä eli avittamista näissä huushollihommissa. Oikeasti, eihän minusta ole sellaiseen – minä aina kysyn, sopiiko ja voiko, kävisikö ehkä niin tai näin… Siitä huolimatta on vähän nolo olo, jonka kerroinkin. Eikä laps tuosta pahakseen ottanut. Silti minä yritin kertoa vähän lisää. Että tämä juttu nyt ei ole mikään nielurisojen poisto tms. ja tietyt rajoitteet ovat suht pitkiäkin. Totesin myös, että minua *ja päätäni* rassaa se, että aivot eivät suostu tätä kaikkea automaattisesti ymmärtämään / hyväksymään eivätkä myöskään sitä, että leikkauksesta on aikaa vasta viikko! Kun kirjoitan tätä, se on edelleenkin vaikea tajuta. Kaiken järkevän nimissä minulla olisi siis lupa makoilla ja tehdä ne ns. pakolliset harjoitteet sekä olla siihen tyytyväinen. No, minä en jotenkin vain ole! Yritän näköjään aina tehdä jotain lisää, joskus kyllä ilmeisen vahingossa. Nou hätä – tämä kyllä menee ohi ennen puolta päivää. Siihen mennessä energiat on käytetty ja olen tärisevä, väsynyt rauniokasa.

Osa jaksamattomuudesta ja muusta johtuu tietty siitä, että eihän se lääkitys todellakaan toimi. Tuntuu niin oudolta, kun lukee uutisia USA:sta, Kanadasta ja Euroopastakin… ja sitten palaa takaisin näihin kotomaan kipulääkepoliittisiin suoranaisiin vttuiluihin. Argh! Minä alan taas suuttua ja ihan turhasta. Asiahan on nyt niin, että koska tilanteeseen ei voi vaikuttaa muuten, on ryhdyttävä valmisteluihin. Ensin olisi kuntouduttava sen verran, että pystyy matkaamaan lentävällä koneella Euroopan sisäisillä lyhyillä lennoilla. Sen jälkeen olisi vuorossa muutaman paikan lyhyt esikatsastus tietyillä kriteereillä. Mikäli kaikki vaikuttaisi oikein lupaavalta, minä joutaisin jättämään tämän ainaisen tappelemisen lääkityksestä ja lääkärien suoranaisen herjaavan, loukkaavan sekä alentavan käyttäytymisen. Voisin asustaa hetken aikaa muualla etsien toisenlaista elämäntapaa, kokonaisvaltaisempaa hoitoa ja kuntoutumista sekä ihan vaan sellaista elämää, jossa voisi keskittyä muuhunkin kuin byrokratian vaatimiin toimenpiteisiin. Ehkä tämä on vain tähän aukikirjoitettu öinen unelma, mutta kuka tietää!?

bun

Totesin nimittäin eilen myös sellaisen asian, että muutamakin tuote (joita Suomessa ei myydä missään) juurooppalaisesta nettipuodista olisi varsin edukasta ainakin kokeilla näihinkin kipuihin. Arvatkaas mitä? Tietysti niitä on kiellettyä sekä tilata että tuoda maahan. Just! Kyseessä muuten ei ole mikään huume tai valmiste, jossa olisi huumeeksi luokiteltavia ainesosia. Kyse on suomalaisten lääkärien kaikkivoipaisuudesta, pikkusieluisuudesta sekä kytköksistä lääkejätteihin.

Jatkan ehkä tänään nettipuotien selaamista hieman toisesta näkökulmasta! ;) Tänään pitäisi myös laatia lyhkäinen viesti Valentiinolle – toki sinne on kortti ja kirje tästä hommasta jo mennyt, mutta siitähän on jo aikaa. Eli jos vain jaksaisi tässä selällänsä kirjoittaa, tämä olisi ainakin tavoite! Jos oikein iso terhakkuus iskisi, selvittelisin myös sen Lekainvatakson omalaatuista tapaa hoitaa asioita – minusta se vaikutti vain ja ainoastaan laittomalta… Hupina minulla on pinoittain kirjoja ja kapoittain omenoita *vieläkin*.

Tästä se on lähdettävä tätäkin päivää vain viemään eteenpäin!

ALLEKIRJOITUS

POLKA – MINÄ TAAS URVAHDIN VIIME YÖNÄ NELISEN TUNTIA… :o

10 vastausta artikkeliin ”Sissikomentaja Polka!

  1. Daa. Jatkoin juttua vastaukseesi eilisessä postauksessa ja asia oli juuri tämä. Suomi on kehitysmaa tällä lääkityksen saralla siinä mielessä, ettei täällä suvaita uudenlaista ajattelutapaa ja koska näin, jätetään tietoisesti noteeraamatta (ts. niistä ei paljon valisteta/puhuta) maailmalla tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset koska Vanha Liitto rules ja Vanhan Liiton sana on laki. Nuoremmat ja avarakatseisemmat lääkärit vaiennetaan koska heidän ajattelutapansa ei edusta perinteistä ”Burana kahdesti päivässä – kontrolli kolmen viikon päähän” – metodia.

    Tuun reissuun mukaan jos huolit?

    • Tästä asiasta vois järjestää asiakasseminaarin, viikoksi… Totta, mutta kun nuo nuoretkin on ympätty ajattelemaan vain ”Liiku, syö Buranaa, liiku..”. Jos et pysty, olet hoitokielteinen! :(
      Eiköhän kunnon retkue saada aikaan! :D

      • Tuo mitä sanoit hoitokielteisyydestä on totta ja se on aika huolestuttava asia koska siinähän lääkräi nostetaan lähes jumalalliselle tasolle jonka päätöksiä ei saa arvostella .

        Se on yksi niistä monista syistä minkä takia mä odotan tulevaa matkaa ;)

  2. Tarttisko laittaa kansalaisalote että kunnon kipulääkkeet vapaammiks ja että kipulääkettä on saatava riittävästi.
    Tää on sellanen saatanan holhousyhteiskunta et ei täällä saa kohta käydä kusellakaan ennenkun täyttää jonku lomakkeen kolmena kappaleena!!

  3. Juu, tullissa on koirat haistelemassa, että Polga ei vaan tuota itselleen postitse minkäänlaista helpotusta elämäänsä. :(
    Minusta noita voisi aivan hyvin saada tuoda pieniä määriä omaan käyttöön, saahan viinaakin tuoda Tallinnasta hittolainen pakettiautollisen. Kumpikohan on vaarallisempaa?

    btw: Meillä on se Tallinnan reissu vieläkin tekemättä, sulla ja mulla siis. Oot luvannu tulla oppaaksi. Kyllä kai me joskus vielä? :)

    • Tuossa on kyllä kyse aivan luonnontuotteesta, jolla ei ole lainkaan päihdyttäviä ominaisuuksia ja jota saa myydä tavisluontaistuotekaupoissa sekä postitse – tosin sen tuonti Suomeen on kiellettyä! Taidan silti kokeilla…
      Tämä, mistä sinä puhut, on sitten asia erikseen ja liittyy ed. vastauksen aloitteisiin.
      Toki – heti jos ja kun pystyn jotenkin edes kävelemään tjsp! :) Aattele, me Tallinnassa! Ne antaa varmaan etukäteen jo jonkunlaisen hälytystilavaroituksen.

  4. Kuulepas nyt, olet sairaslomalla ja vasta viikko sitten on tehty iso leikkaus. Hyvällä omalla tunnolla antaudut autettavaksi. Kyllä Belga fiksuna poikana sen ymmärtää. Malta nyt huilata ja liikkua vain luvalliset :)

    • Juu ja olen… Tuo ”iso leikkaus” ei ole ihmisten mielestä iso, koska olen kotona ja *edelleen* liikun rollerilla yhtä veemäisenä kuin ennenkin. En minä soittele apuja, jollei ole hätiä… Ongelma on lähinnnä kai se, etten tiedä mitä pitäisi tehdä (kuinka paljon lepuuttaa vai eikö enää ollenkaan ja palata suurinpiirtein entiseen) ja mikä on luvallista? Ohjeet on, mutta tulkinta on vissiin aika hlökohtaista… Voinko kumarrella uuniin vuokien kanssa tai hyppiä etsimään jääkaapista juustoa? Ja sen semmoista. Kaipaisin konkreettisia tietoja: viikolla 1 ei saa tehdä sitä-ja-tätä, viikolla 2 voit kokeilla tätä jne.
      Milloin saa mennä tavistaksolle kauppaan? Tarvitseeko pärskoroketta? Jos pärskoroke luistaa aina alaspäin, saako istua enemmän kuin 30 min kerrallaan *koska pärs tulee pirun kipeäksi ja joutuu jännittämään koipilihaksia pysyäkseen penkillä*… Tällaisia ongelmia siis! Ai anteeks, eihän ne ole ongelmia. Minunhan pitää vain ryhdistäytyä, ruveta kivuttomaksi ja alkaa elää ihan tavallista elämää tavallisilla liikeradoilla!
      *poistuu murisemaan takavasemmalle*

      • Liiku ja työskentele kivun rajoissa, noin mulle on ohjeistettu. :)

Kommentointi on suljettu.