Kuu on täysi, huomasin

Täysikuu. Eilen jo sitä epäilin ja illalla sitten näinkin mölliäisen pilvien lomasta. Tarkoittaa sitä, että unta saa vielä tavallista vähemmän. Nyt ei edes tämä fiinimpi omaehtoinen titraus pure, joten yöllä saa viettää muutaman tunnin lukemalla. Ihan siksi, ettei uni vaan tule, jos sattuu heräämään *ja minähän satun*. Semmoista. :(

Olen taas susikipeä. Särkee, juilii ja kolottaa. Innostuin eilen vähän liikaa, kun piti pilppoa vihanneksia. Huomasin, että jääkkärissä on myös munakoisoa, joten sekin tarvitsi toimenpiteitä. On ihan kiva, että Belga tuo tsioskilta kaikkia yllärivihanneksia, mutta näitä en vaan huomannut torstaina. Tuli siis lisää hommaa eli värkkäsin niistä ja muista ylimääräisistä, vähän pehmenneistä vihanneksista koisopaistoksen. Ruuaksi seljankaa, joka tarkoittaa vihanneksien pilppoamista n. 3 l:n kattilaan. Innostuin vielä ompoista ja pilpoin niitäkin jokusen, että sain uuniin omppokrumpelia. Vietin kolmisen tuntia valmisteluissa. Käytännössä siis koivillani ja nyt selkä, käsivarret, koivet – no ihan joka paikka on kipeä ja särkee. Troppaus ei auta, enää. Kyllä minä sen tiesin, mutta tykkään myös kunnon ruuasta! Seljanka oli hirmuisen hyvää ja mausteista, lapskin piti siitä. Paistoksesta puuttui suolaa, mutta siitä sain isot kipot jömmaan kummallekin. Krumpeli oli aivan helkkarin heekkuva, söimme sitä kaffen kanssa ja jämät sai Belga mukaansa. Oikein erinomainen ruokapäivä, jonka jämät syön tänään pois! :P

Muuten oli kylmää ja kankeaa. Hätyytin Belgaa sulkemaan ilmastointiaukot niin pienelle kuin mahdollista, sillä loppui se pahin tuuli sisällä. Tuuli, jonka Belgakin jo eilen myönsi tuntevansa. Nyt tuuli vain vähän vingahtaa, ei enää ulvo eli vähän parempi. Silti aamut ovat edelleen kankeita ja tätä se on taas muutaman kuukauden eteenpäin. Tähän ei auta mikään vällyjen punkeaminen niskaan. Yleensä minun ei tee mieli *oikeasti* muuttaa mihinkään. Mutta nyt, jos kunto olisi vähänkään parempi ja joku kanssasairastaja löytyisi, lähtisin etsimään loukkoa Portugalista! Lämpöä, halvempaa elova sekä apotuotteita, laillistettua kukkaa jne. Kyllä – voisin oikeasti paeta jonnekin (enkä minä sitä aurinkoa halaja, kunhan ei olisi niin prleen jäykkä!).

Muuten olen sitä mieltä, että hallituksen olisi ollut erottava jo kauan sitten. Tuo SSS:n puuhastelu täyttää jo halpahintaisen tragikomedian mitat. Ei noita voi ottaa tosissaan! :(

Luettua: Jaana LehtiöKolmas oli ensimmäinen. Porvoossa murhataan ihmisiä… miten nämä henkilöt liittyvät toisiinsa ja miksi eräs on jo poikkeuksellisen vanha luuranko? Tästä ei kunnon jännäriä oikein saa eli nyt mennään taas ja jälleen kerran näiden viime vuosien suosikkihommaan eli sodanaikaiseen Saksaan setvimään eräänkin juutalaisen yrittäjän aikomuksia ja muuta aikaan liittyvää. Ei vaan istu tähän, ei sitten millään. Porvoon kuvauksena varmaan ihastuttaa muutamia. Ei, tätä voi käyttää vain unikirjana, muutoin antaisin tunput. Sophie Kinsella Huippushoppaaja tähtien tiellä. Hömppää, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa ja joka välillä vain ärsyttää. Siksi tämä onkin omiaan odottelu- ja unikirjaksi, siksi tämä onkin lainattu. Ehei, ei tätä arvostella ole tarkoituskaan. Hanna HällstenMangojen aika. Maahanmuuttaja rakastaa… ;) Pohjoisessa ei enää riitä naisia, joten muutto etelään on paikallaan. Kotimaahankin olisi kaipuuta ja mangot pyörivät mielessä. Elämä Suomessa ei ole aina niin mukavaa, paremman elämän perässä nääs. Kyllä tämän lukee, vaikka stereotypoita pyöriikin mielessä. Virpi PöyhönenDoe. Äidin ja tyttären tarina naisen asemasta ja muutoksesta sekä muutoista, jos saa tarpeekseen ja katoaa. Doessa ei tapahdu mitään, siellä ei ole mitään, ei edes töitä. Jollei suostu työskentelemään lähes ilmaiseksi. Luenko opusta väärin, jos tulkitsen tämän perheen natiivi-amerikkalaisiksi? Kirja kuitenkin toimii, jollei naisten kohtelu ala närästää mieltä. Ingrid HedströmIhmiskoe. Nuoren pojan katoaminen 1970-luvulla ja päähenkilön enon mahdollinen syyllisyys ajavat leidin selvittämään sekä katoamista että lääketehtaan erikoisia tutkimustapoja, lääkkeen sivuvaikutuksia sekä tähän liittyviä moraalittomia tutkimusmenetelmiä. Kyseessä ovat melkoiset rahamäärät, joten henkensä kaupalla tässä toimitaan. Taas ruotsalaisdekkari, joka toimii eri ympäristöissä yllättävän hyvin. Suositan dekkarien kavereille sekä epämääräisiä lääkebisneksiä aina kavahtaville. :) Moog KonttinenElämän kartoitus alias Moog Konttinen – lied. Osa III (1976 – 1985). Ai että minä olen näistä aikaisemmista tykännyt ja samanlainen karkkikasahan tässäkin oli tarjolla. Moogin elämää erittäinkin yksityiskohtaisesti em. aikana. Moogin elämää, perhe-elämää, eroelämää, kaikkea muuta mitä noina vuosina eteen sitten tulikaan. Kyllä, suositan erittäin vahvasti. Tosin vaatii lukijaltaan hieman sietokykyä joidenkin pikkujuttujen suhteen. Ja Moogille kiitos, lisää tätä! Milla OllikainenPirunkuru. Poliisiromaani Lapista. Äkäslompolossa kaivosyhtiö aikoo aloittaa toiminnan, joka toisi mukanaan satoja työpaikkoja kituvaan kuntaan. Suurin osa on täpinöissään, mutta jotkut haistavat asiassa ongelmia… samaan aikaan erämaasta löytyy entisen kaivosmiehen ruumis, metallinpaljastin vierellään. Poliisi joutuu tutkimaan kyläläisten hyvinkin läheisiä suhteita, sillä kuolema vierailee muuallakin. Tekijä kuvaa hyvin työ- ja oleskeluympäristöä, sen hyviä puolia ja ongelmia. Aihekin on ajankohtainen ja suht kiinnostava, joten kyllä tämän lukee ihan patistamatta. Quentin BatesLuihin ja ytimiin. Sarjan toinen osa. Ylikonstaapeli Gunnhildur ”Gunna” Gisladóttir on siirtynyt väkivaltarikosyksikköön Reykjavikiin, mutta asuu yhä Hvalvíkin pikkukylässä. Pitkä Ommi häipyy avovankilasta ja hänen tuttujaan aletaan pahoinpidellä. Puolijulkkis ja miehistä pitävä Svana murhataan, putkimies Jón on menettänyt romahduksessa kaiken. Liikemiehet ja poliitikot ovat yhä pinnalla, mutta kuinka kauan eli eletään tiukkoja aikoja suuren romahduksen jälkeen. Erinomaista jatkoa edelliseen opukseen. Pidin tästä kovasti, ei vähiten siksi, että Islannin kuvaus nyt vaan toimii erinomaisesti eikä tästä ajasta paljoa vielä ole kirjoitettu. Suositan siis. Tuija LehtinenKuin yö ja päivä. Kaksi hömppäkirjaa samoissa kansissa. Tekijän hömppä toimii hyvin yö- ja odottelukirjana eli kotimaista taattua ajatuksetonta luettavaa (tämä on siis tarkoitettu ihan positiiviseksi). Voin siis suositella, jos tarvitset rentoutusta. Johanna HolmströmSulje silmäs pienoinen. Sipoossakin, hyvin toimeentulevan kansanosan asuttamalla alueella voi tapahtua ikäviä. Siitä vain vaietaan. Yhdessä. Lapsipsykologi Robin palaa lapsuutensa maisemiin havaitakseen, että menneisyyden kauhut ja tragediat tuntuvat elävän yhä omaa elämäänsä. Prameiden kulissien ja hajahtavien yritysten takana voidaan huonosti, monin tavoin.Tässä suljetussa yhteisössä kaikki tuntuvat epäilevän toisiaan. Ihmissuhteet, sikäli kuin niitä yleensä on, eivät ole aitoja. Robinin äiti pakenee ahdistusta alkoholiin, mutta Robin lähtee selvittämään, mitä sanottavaa pelokkailla lapsilla on. Mitä leikkejä metsäryteikössä ja suolla leikitään? Tämä trilleri puraisee, tosin täytyy heti sanoa, että kirjoittaja onkin suomenruotsalainen ja tuntee em. kaltaisia yhteisöjä… Suositan, mukavasti hiukan kettuiluakin Sipoon puolesta *vai vastaan* ;) Lisäksi on luettu vähän omista hyllyistä, asia-asiaa sekä tuota yhtä kesken olevaa vieraskielistä tutkimusta. Ei sitä nyt kaikkea tähänkään viitsi listata. Edelleen pidän jatkuvasti sen 50 varausta jonossa, välillä se laukeaa hyvin. Nyt on mukava pino odottamassa, toivon jouluksi saatavan samanlaisen.

ALLEKIRJOITUS

                      POLKA – RAIHNAINEN TAAS MÄRISEE TURHIA

 

10 vastausta artikkeliin ”Kuu on täysi, huomasin

  1. Krumpeli?!? Mitähän se mahtaa olla?? Joku sun oma keksintö? Ja nimi sille? : )

  2. Crumble on niiiin hyvää, arvaa vaan montako kertaa on syksyn mittaan tehty sitä ompuista. Vuoroin piirakan kanssa. Vaniljajäätelön kanssa, eikä kaloreita lasketa.

    Kirjavinkeistä kiitos, Ihmiskoe menee varaukseen. Nyt alotin juts sun vinkistä lainaamani Tappamisen pitkän oppimäärän. Mur! :)

    • Voisinkin syyttää sinua! ;) Ihan sen takia, että Kartanon ompot ym. ovat pyörineet mielessä omenakekoa tuoksutellessa ja krumpeli on ihan parasta ompporuokaa mitä minä tiedän. :P Enkä laske kaloriuksia, koska teen tätäkin tosi harvoin…
      Toivottavasti kirja on mieleesi ja mukavaa, että joku joskus nuita listojakin lueskelee. Sehän oli alunperin tarkoitus eli kertoa, mitä on itse lukenut (ja ne löytyvät muistista) sekä parilla sanalla uusista tai vanhoista kirjoista… Oli mulla ideana perustaa oma kirjablögi, mutta nyt ei ole jaksut riittäneet. :(

  3. Samassa kunnossa täällä ollaan. Ei ees viittis sänkystä nousta mutta onneks on kissat jotka vaativat palveluita ja koira mikä pakottaa mut ulkoileen.

    Parempia vointeja sinne. :)

    • No ulos asti en pääse kuin ehkä 1 – 2 x 2 kk:ssa, mutta kissa nostattaa tekemään päivittäin kissahommat! >o<
      Parempaa jaksua itselles ja jos haluat, laittele privaa. :)

    • Kakkos-Moogi tuli vissi vähä noppemmi ku toi kolmas! Ett mää sitt nautin noist opuksist ja kuvist ja kaikest. :D Varman se, ett Moogi o suurinpiirtei aikalaissi ja jutut o tavallans tutun tuntussi.

Kommentointi on suljettu.