Todennäköisesti on siis keksiviikko, en ole vielä viitsinyt tarkistaa ja miksi pitäisikään. Samaa tauhkaa.
Roskat ja lehdet kasaan, jotta voin mennä viemään ne. Tuleepahan edes jotakin hoidettua. Näennäisesti ainakin.
POLKA – TEKEMISTÄ OLISI VAIKKA PIENELLE JOUKKUEELLE!
Kylä oli paikallansa kuten pitikin. Ja tavan mukaan taksohärralle oli annettu väärä osoite, josta noutaa. Ärh, on se melko kummaa, että sama homma on jatkunut jo vuosien ajan. Vähintään kerran kuukaudessa samanlainen ongelma. Avaan asiaa sen verran, että tilaukset ovat olleet oikein – samoin niiden vahvistukset. Ongelma on siis siinä välissä, kun tilaukset todella siirretään taksokutsuiksi. Osoitan sormella. 
Eihän siinä mitään, mutta…
No, ehkä minä menen tästä taas keräämään roskat. Siinä kävellessä voin jupista itsekseni ihan mitä huvittaa. Koska olen jo kylähullu, voin myös jutella itsekseni ääneen. Tai leikkiä, että minulla on aivopierupuhelin.
Juujuu, menossa ollaan jo!
POLKA – KETUTUSTA RIITTÄÄ, ONNEKSI EI VIITSI MUISTAA KAIKKEA!
Kuten yleensä, onemat ja muu tuore puputettava on loppu. Niin, ja kissinkarkit! Vähintään siksi on lähdettävä kylille tänäänkin. Itse jotenkin aina pärjää, mutta Minnin on saatava ainakin karkit. Eikä oikeastaan haittaa edes se, että keli lienee jonkunlainen. 
Ei juuri nyt kiinnosta niin hirveästi.
Mitään ihmeellistä tai mainittavaa en ole vieläkään saanut aikaiseksi. Kunhan jotakin yritän edes päivittäin hoitaa. Ja viedä roskat! 
Pitäisi varata junaliput ja käydä synnyinkaupungissa. Pitäisi myös varata toiset liput ja testata kesän aikana kuntoa käymällä vaikka eteläisessä naapurissa. Olisi sekin vaan niin jännää. Josko sovitaan, että tämäkin on vaan meikäläisen höperehtimistä. Kun nyt pääsisi ensin edes ostarille. 
POLKA – KOHTA MINÄ MENEN JA SITTEN ÄKKIÄ TAAS TULEN!
Juuei, ei tämä ole mikään vitsi! Täällä ollaan ihan tosissaan. Toverittaren yllytyksestä *lievästi* keittelin useamman kananhävyttömän eilen lounaalle. Nyt on mistä ottaa eli keitetyitä eguja. Egut nimittäin auttavat kaikkeen! Vähintään yhtä hyvin kuin tietyt Käypä ja varsin käymätön hoito -suosituksetkin. Tod.näk. jopa paremmin, lukekaa itse! Kaiken lisäksi muona on hyvää ja halpaa eikä tietenkään sovi unohtaa placebovaikutusta *kyllä sen voi itselleen ainakin tunnustaa*.
Onnistuin laatimaan eilen kesäisen lounaan, joka upposi varsin hyvin. Söimme ähkyyn asti. Nääs kun kerran viikossa vetelee ns. kunnon ruokaa (-> lue: viitseliäämmin valittua ja valmistettua muonaa), sitä saa ottaa lisääkin. Ja jämät syödään tänään, kumpikin. Lisäksi jaoimme hamsteroimani muonat suhteellisen tasan. Kuivamuonaa ja muuta, jolla jokusen päivän selviää. On tämä varmasti vähän hullua, mutta kun mistään muusta ei voi enää lohkaista senttiäkään. Ei kumpikaan meistä. Kissa sentään tulee ruokittua siinä sivussa eli Minnin muonan hintaa en laske enkä kissin kuluissa pihtaa!
Jahas, se on aika kerätä – hmmm – tänään vaikkapa mainokset, lehdet ja paffit sekä viedä vaihteeksi kasa niitä keräyslaatikoihin. *wirn* Onhan tässä jotain taas saatava aikaiseksi. Btw, koivissa oleva 2 cm:n pituusero vaikuttaa. Ikävästi vaikuttaa. Grrrhmph! Olisi painavaa sanottavaa tatutuukkahemmoille sekä fyssarille. Parista muustakin jutusta olisi asiaa, mutta en minä nyt mihinkään mene märisemään. Turhan suap edelleen pyytämättäi!
POLKA – MUNAA SUUHUN JA KERÄÄMÄÄN NIITÄ LEHTIÄ!
Ovatpa jotkut päivät pitkiä! Enkä minä tarkoita sitä, että olisi tylsää… Joskus tulee vain tunne *kuten eilen iltapäivällä*, että on ehtinyt tehdä saman päivän aikana jo vaikka mitä. Ja sama päivä vaan jatkuu edelleen. Eikö olekin outoa. Eipä kai, toisaalta. Jos herää aamukaffelle ennen klo 5, ehtii kai jotakin joskus väkertääkin ja koska päikkäreitäkään ei tarjota, aikaa todellakin on.
Olen yrittänyt räpeltää joitakin kotihommia pois kuleksimasta, osittain. Osa on siis lähes kaikesta vielä tekemättä. Mitäpä siitäkään, kai joskus tulee valmistakin. Tai ainakin samat hommat voi aloittaa uudestaan alusta. Hätäkös tässä.
Belga tulee tänään lounaalle. Tällä kertaa mitään varattua pakkopuuhaa ei ole tiedossa. Saan kuitenkin jokusen uuden opuksen ja sehän jo riittää. Argh, tajusin äsken, että jäi viikolla taas mömelöhommat uusimatta. Pakko hoitaa maanantaina, koska ajoitus. 
Helkkari, Lekan muuttuneet systeemit ovat tehneet atteekkihommistakin aina vaan hankalampia, varsinkin lääkkeiden noudosta tismalleen tiettynä päivänä.
Ja ihan lukijoiden kiusaksi: tänä aamuna roskat eivät kuljekaan! Katsotaanpas juttua uudestaan huomisaamuna.
POLKA – TARVITAAN USEITA SYITÄ, MIELELLÄÄN TEKOSELLAISIA!
ja samat traditiot eli kirjettä Valentiinolle. Ensin kuitenkin vien roskat! Roskiskeikat alkavat venyä jo kohtuullisiksi. Siis kestoltaan, pituudella en kehtaa kehuskella. Toisaalta, en minä ole vuosiin pystynyt kävelemään edes ostarille, joten kaikki on kotiinpäin.
Jos nyt Joku Muu sattuisi olemaan kiinnostunut kertomaan terveysasemalla saamastaan hoidosta tai ”hoidosta” jne. käykää ihmeessä täällä kertomassa! Voit jopa voittaa silkkaa rahaa *tosin erittäin vähän ja hyvin harvoin arvottava määrä*.
Mikä hiton juhannus? En ole katkera enkä kateellinen, mutta eipä jaksaisi vähempää kiinnostaa. Onneksi meitä on nyt jo paljon muitakin, joita nämä pakkojuhlat ja ”yleisten” käsitysten apinointi ei kiinnosta yhtään. Terviisiä vaan sinne toisaallekin!
POLKA – TAVALLINEN PERJANTAI TÄMÄ MEIKÄLÄISELLE ON!
Eipä täällä pahamaineisessa kaupunginosassa mitään tapahdu! Pakko kertoa vaikka säästä: eilen oli kesän ensimmäinen oikea ukonilma. Nice! 
Ei ihme, että olikin vähän kehno olo aamupäivällä – helpotti heti, kun tuli kunnon sade, rakeita, ukkosta ja salamoita. Viihdykästä siis ja toi jopa vähän paremmat unet yöksi.
Torpassa kävi myös The Vieras eli ystävättären mies poikkesi viemässä-tuomassa tärkeitä papereita. Minni hukkasi konseptinsa täysin. Melko vieras miesihminen, jonka kanssa tehdä tuttavuutta. Kissiäkin kiinnostaa *seura siis, ainakin joskus*.
Jahas, jospa tästä siis viemään roskia! Tiedoksi, että lisäsin roskiskeikkaan eilen yhden korttelin lisää. Ja sen tuntee…
POLKA – HÄN, JONKA ROSKISKEIKAT VIEVÄT KOHTA TUNNIN!
Eilen kissikin tuntui kaipaavan kunnon viileää suihkua. Mutta eihän kissa – Minni kulutti päivän vaeltaen hiukankin tuulenvirettä tuottavasta paikasta toiseen. Sen verran nihkeää ja lämmintä oli täällä meitin kasvihuoneessa. Koska hiki valui muutenkin ja kissihommat olivat pinnalla, sikansa sai se duuni, joka ei ole kaikkein miellyttävin eli kissanhiekkalaatikoiden pesu. Eikä pelkkä pesu tai suihkutus, lootat vaativat kunnon kuurauksen, että kaikki haisu ja lähes kiveksi muuttunut hiekka (!) häviää. Onneksi Minni ei vielä ollut kieltäytynyt menemästä laatikoille eivätkä ne Belgan mielestä edes tuoksahtaneet. Meikäläisen tosi sairas nenä huomasi jo pienen häivähdyksen hajusta, joten koko hiekka meni samalla vaihtoon. Juu, naurakaa vaan. Ei se ole ihan mitätön homma raijata isoa muovikassillista hiekkaa ensin pois laatikoista levittelemättä sitä ympäriinsä sekä sitten harjata ne lootat. Aikaa siihen sai kulutettua, koska myös kaikenlaista sivuhommaa tähänkin liittyy. Parasta kuitenkin se, että Minni on tyytyväinen ja homma on tehty. Aivan ykkösluokkana myös se, että eipähän tarvitse miettiä, mistä saa ulos kangettavat roskat tänään etsittyä.
Päivään sai tungettua aika paljon kaikkea pientä. Nyt kun alkaisi luetella, ihmettelisi kai itsekin. Jostain kaikkea oudosti vain ilmestyy ja ne hoidetaan pois kuleksimasta. Taukoillaan sen verran, että riittää taas jaksuja edes hetkeksi. Palkkiona tarjoilin meille puhtaat lakanat illalla perusteellisen suihkun jälkeen. Minni sai myös kissankarkkia…
Täällä residenssissä ei vietetä juhannusta eikä muitakaan ”oikeita juhlapäiviä”. Tuppaavat enempi käymään hermoille kuin viihdyttämään. Siksi toivotankin kaikille lukijoille mainiota Litha’a – tänään on vuoden pisin päivä – ja kaikille valoa ja iloa! Tästä eteenpäin yöt pitenevät ja edetään kohti sadonkorjuuaikaa, jolloin on tarjolla taas pelkkää juhlaa.
Oli minulla olevinansa jokin jännä ajatuskin, mutta jätetään se vielä hautumaan. Hyvin hauduteltu idea onkin sitten helppo tyrkätä ajatusten biojätteisiin!
POLKA – EI OLE PAKKO JUHLIA, JOS EI TAHDO!
Ei, ei lammikoissa näin sateella ole mitään ihmeellistä. Mutta kun se lammikko oli minun sängyssäni ja heräsin keskellä sitä! Enkä ollut pissinyt alleni. Oli vaan eilisehtoona *myös yöllä* niin nihkeän kuumaa, ettei ilmakaan liikahtanut. Kaikki räppänät ovat olleet auki ja tuuletin pörrää täpöllä vielä näin aamullakin. Silti täällä ollaan kuni viitakossa… Minä sentään saan viilennettyä jotenkin itseäni, mutta Minniä on riiponut jo pari päivää. Neiti on vähän ärtsynä, kun karva vaihtuu aina väärään aikaan. Käytännössä siis kissillä on nyt oikein komea turkki, joka tietysti ei ole kovin mukavaa näin kuumalla
Kylä oli paikoillansa. Tapasin muutamia tuntemattomia kuspäitä sekä useita tunnettuja vastaavia. Hortoilin kolmisen tuntia siellä-ja-täällä ja täydensin kaikkia varastoja määrällisesti kreppavasti ja edukkaasti, kotiin päästyä olinkin taas mustelmilla ja rutipoikki. Eikä siitä sen enempää! Yritän päästä eroon kokonaan lyhytaikaisesta työmuististani. Se kun helpottaisi *ainakin muiden elämää*.
Jahas, ihanan sateinen aamu, vaikkei se vielä täällä kovin paljoa tunnu. Kohta menen taas viemään roskat! Pakko laittaa tämäkin kommentti ja tähänhän se istuu kuin nenä polveen. En ole ikinä – siis ikinä, koskaan – saanut mitään kicksejä jostakin ulkona lenuamisesta saati sitten oikeasta liikunnasta tai muusta vastaavasta. Ei adrenaliini-, ei endorfiini- eikä mitään muutakaan hypetystä. Enempi sellaista kohtuullista v*t*t*sta, jos toimille ei ole ollut mitään järkevää syytä! Että repikäähän siitä. Seuraava paljastus ehkä huomenna, koska alkaa hiukkasen taas nyppiä.
Mutta niitä roskia…
POLKA – SE, JONKA AIVOISSA ON RUTOSTI VIRHEKYTKENTÖJÄ!
Ruokapoliittiset toimenpiteet vaativat tänäänkin jonkinlaista liikehdintää. On siis pakkauduttava lähtemään kylille. Aluksi lista oli hyvin lyhyt, mutta viikonlopun aikana siitä ehti kehittyä jo mittava. Ei haita eikä muitakaan merieläviä – jospa enemmän jotain tuoretta pupellettavaa.
Tänä aamuna ei siis tarvitse etsiskellä roskia vietäväksi. Saapi mennä odottamaan aivan oikeaa taksoa tulevaksi…
POLKA – MENEE JA KOHTA TAAS TULEE!