Hetki kevättä…

Se oli eilen  se! ;) Lounastaessa aurinko räkötti ja ikkunaa saattoi jopa pitää hetken auki. No juu, ei enää. Nyt on kylmä aamu, luikasta kuin ties missä ja pitäisi taas lähteä liikkeelle. Piha ja kävelytie edelleen jäistä perunapeltoa. :( Veipä taas fiiliksen tältäkin aamulta.

Pakkohan se on jossain vaiheessa päästä ulos. Tänään on ihan himskatisti pakattavaa ja hoidettavaa huomista varten. Huutis-asioita ihan ensin. Sitten pitää järjestellä reissua The Kaverin luokse eli mitä hän tarvitsee huomenna kaupoilta ja onko muita toiveita. Ja kas, kotohommiakin olisi taas, kun niitä ei kukaan muu ole tekemässä. Pelkkä ajatteleminen alkaa väsyttää – nukuin taas tosi kehnosti.

Mutta nyt riepua niskaan ja ainakin yrittämään pihalle! Pelottaa jo etukäteen… En vaan pysty enää kökkimään tuossa keittiön pöydän ääressäkään. Tahtoo tuulettaa niitä tyhjiä aivojaan. :cool:

POLKA – NYT EI IRTOA!

Kohta se on kolmenkin kuukauden päästä…

Hah, eipä se huoltoyhtiö mitään pikatöitä ehdi tehdä! ;) Eilen oli piha siinä kunnossa, että naapurin nuori leidi lensi selälleen jo etuovella, onneksi ei käynyt pahemmin. Kun palailin The Kaverilta ei ollut tehty mitään. Taksokuskikin manaili, kun ei autoakaan meinannut saada paikallensa. Jäätä, päällä vettä – tarjolla tosi luistinrata. :( EI näin. Piti tehdä uusi nootti asiasta, vähän ärhäkämpi tällä kertaa. Joku vielä tosiaan loukkaa itsensä tuolla enkä taida uskaltautua ainakaan aamulla edes ulos asti. Eilenkin jäi roskat viemättä, koska siellä oli se pahin paikka. :( Tosi hankaloittavaa kaikille – muut eivät vaan halua tai jaksa reagoida asiaan.

Kävin The Kaverilla viemässä viikonlopuksi muonaa sun muuta. Ehkä oli hivenen jo pirtsakampi, millin parempikin, toivottavasti. Oli pääsemässä myös saunaan; hyvin iäkäs mies naapuritalosta oli luvannut lähteä saunasaatille. ;) Sepähän onkin näky, kun 87-v. rautavaari on henk.koht.avustaja. :D Juuei, ei naurata. Ihan kiva, että saa apuja sielläkin. Tämä herrahenkilö ei kuitenkaan osaa käydä oikein toisen puolesta kaupoilla eikä laatia ruokaa tai leipoa. Minäpä sitten lupasin tällekin herralle tehdä oman piimäkakun, kun se näkyy kaikille kalpaavan. :) Mutta siis noin kokonaisvaltaisesti aivan pieniä toiveita on paremmasta ajasta, paranemisesta en tietenkään uskalla puhua.

Sain itsekin sovittua kontrollliajan omisarvikselle, aika on jo maaliskuun lopulla eli aivan tuotapikaa! ;) Eihän sillä nyt kiirettä, vaikka olisi muitakin asioita. Aika töykeä kuulustelu oli kyllä. Asiakaspalveluleidi ei osannut lukea potilasteksteistä mainintaa em. kontrolleista. Hmmm… Kaikki ei vaan toimi siten kuin jotkut kuvittelevat!

Tänään Belga taas tulossa lounaalle ja kas, ajattelin leipoa hänellekin kakun. :D Minusta on tullut kakkufani. Ei vaiskaan, harjoittelen tämän ikäisenä tekemään edes jonkun leipomuksen kunnolla! Ruuaksi kärtsättyä lohta ja sienisoossia, viereen kesäkääryleitä. Hommiksi muutaman jömmapaikan siivousta, joihin en itse yletä vieläkään… Ja Belgan lähdettyä taas Huutis-hommia. Maksan niillä senteillä itselleni asumistukea, koska muuten ei mitään mistään irtoa. Viimeisen vastikkeen nousun jälkeen on ollut aika tiukanoloinen budjetti.

Mutta sillä mennään mitä on! Kohta jotain riepua niskaan ja keittiöön, siellä riittää tänä aamuna puuhaa. :cool:

POLKA – NÄTISTI SEINÄN JA HELLAN VÄLISSÄ!

Pihahuolto – Polka, 0 – 1

No niin! Sain eilen lopultakin toimeksi lähettää oikein ystävällisen muistutusviestin siitä, ettei meitin huoltoyhtiö ole tehnyt pihoilla mitään ja torpasta ei pääse ulos. Viestiä mietin; alkuun ystävälliset toivotukset *kelmi* ja sitten asiaa. Toimi. Puolen tunnin päästä vastaava ilmoitti, että huoltoyhtiö ei ole noudattanut sopimusta ja hommat hoidetaan pikatyönä. :o Nice! Eilen ei tietenkään vielä mitään kuulunut, mutta jospa tänään edes jotakin. Lähinnä alkoi ketuttaa se, että tuo eräskin leidi oli ollut 5 päivää kotosalla vain jään takia – siis sen jään, joka portaan edessä on muurina. Minä näppärästi ja komeilla mustelmilla päivittäin rämmin siitä, aina hieman pelko persuksissa. ;)

Olipa sitten kiva ylläri myös se, että kotoon tullessa oli hissihuoltohemmo kerroksissa ja ovessa lappu tarkistushuollosta. Mitään ei ollut tietenkään etukäteen ilmoitettu. Ja nuori kaveri ei tajunnut, kun huutelin alhaalta, etten pääse kerroksiin. Huutelin hänet alas toteamaan tilanteen ja ehkä katsomaan livenä elämänsä ensimmäistä rollaattoria. :D Pääsin kotoon, mutta jäätävällä, vihaisella ilmeellä korostettuna, että ”seuraavaan tuntiin hissiä ei saa käyttää”. Enhän minä, mutta kotoon on kiva päästä ruokatavaroiden kanssa melko pian. ;)

Muuten olikin taas melkomoista haipakkaa koko päivän. Leivoin The Kaverille ja hänen kaverilleen *tsih* ihan vanhanaikaisen piimäkakun – helppoa ja edukasta, tuoksuu hyvälle ja maistuu yleensä kaikille. Huutis-hommiakin oli kasaantunut ja kaikkea piti taas laittaa framillekin. Kiirusta siis. The Kaveri oli eilen hiukan paremmalla mielellä, mutta kovat kivut edelleen. :( Kovasti toivoisin, että alkaisi jo helpottaa… Harmittaa tämäkin, etten pääse kankeamaan julkisiin. Taksomatkoja ei riitä kovin pitkälle enää. Pitää harventaa ensi viikolla käyntejä siellä, jos tilanne ei yhtään ehdi parantua.

Tässä aamulla taas kohta lootalle ja kauppaan hakemaan pari juttua, kotiin takaisin, taksien tilaus ja viemään lääkkeet ja muonaa potevalle. Pientä matalalentoa siis tänäänkin. Eipä tarvitse vänistä täällä, kun se ulkopuolisia ahdistaa aina enemmän kuin itseäni. Vänisen minä kuitenkin aina, kun se on tarpeen! Kielloista & käskyistä huolimatta! Mutta kohta riepua niskaan ja tsekkaamaan, mitä on oven edessä tänään sekä mitä jännää minun varalleni on tänään ulkomaailma järjestänyt. :cool:

POLKA – TEHOVALITTAJA(KO)…

Jää – Polka, 1 – 0.

Jää vei eilen voiton! ;) Kerrankin jäin toiseksi. En kertakaikkiaan uskaltanut eilisaamuna lähteä liikkeelle. Täällä oli niin himskatin pluikasta, että pihassa kaatuili jo useampikin… Lähdin sitten The Kaverille taksolla, kuten tietty muutenkin. Jätin vain matkalla omat postini lootaan – onneksi oli valmiiksi ostettuna muonaa. Latasin vain repun täyteen ja menoksi. Taksokuski manaili ensin keliä. Sen jälkeen laitettiinkin koko maan poliittinen järjestelmä uusiksi. :D Olipa mukava kuski, juttua riitti ja siis asiaa…

The Kaveri alkaa olla aika ryytynyt tilanteeseen. Kipuilu yöllä on hänelle täysin uutta. Samoin se, ettei vaan pääse ulos eikä pysty tekemään kotonakaan kaikkea. Minä niin hyvin ymmärrän. Käläteltiin siinä sitten kaikenlaista, asiaakin. Sanoipa hänkin ajatustensa oudosti muuttuneen jo tänä aikana. Mitäs siinä on mennyt, n. 2 vkoa. Yritin vaan rauhoitella, että eipä tilanne kovin paljon kehnommaksi voi mennä. Tai toki voi, mutta se on sattumankauppaa sitten. Lupasin myös, että voi soitella vaikka keskellä yötä tilanteen pahentuessa tai muutenkin, jos hermot alkavat todella brakailla. Nyt saamansa lääkitys on aika ’mieto’, epäilen, että tilanteen pitkittyessä edessä on toinen lääkitys eli Lyrdeä tai Gapaa kera jonkun toisen… No, toivomme tietty tilanteen hiljalleen paranevan ilman lisäkäyntejä tai -lääkityksiä. *saa peukuttaa, jos joku sattuisi näkemään tämän vahingossa* ;)

Tuolta kotoon ja päivystämään Huutis-ostajaa, joka tuli noutamaan ostoksiaan. Mukava herrahenkilö kävi, maksoi käteisellä ja juttelikin asiallisesti. ;) Hänkin kiireisiä eläkeläisiä. Tuntuu olevan monia nyt liikkeellä. :D Ja äkkiä olikin taas ilta. Päivät käyvät kovin lyhyiksi tätä menoa.

Kohta tästä lootalle, kauppaan ja atteekkiin. The Kaverille myös lääkkeitä ja muonaa, samallahan tuo hoituu omien juttujen ohessa. Keli aina arveluttaa. Toivottavasti ei ole pakastanut, kyllä märässä sohjossakin pärjää paremmin – kai. Ei kun riepua taas niskaan ja reppu selkään sekä urheana matkaan! :cool:

POLKA – REPPUROLLEROIJA!

Olipas päivä, eilinenkin…

Piti lähteä hoitelemaan asioita aamulla. Sanoisin, että olipa melkomoinen keli ja vähättelen nyt oikein rutosti. Meitin huoltoyhtiön alueelle ei ole tehty mitään moneen päivään – ei muruakaan hiekkaa, ei aurauksia, ei mitään. :( Alkaa olla niin vaarallisia nuo ovien edustat, että siellä on nenällään tervekin kansalainen – nähty on. Läheltä. Otin jokusen kuvan eilen, kuten lupasin. Päh, eipä niissä näy kunnolla esteiden korkeus, syvyysvaikutelma ei tule esiin kuvissa oikein. Mutta olen kirjoittamassa pientä noottia, koska henk.koht. kyselemällä ei mitään tapahdu. Enkä muuten ole ilkeä tai pahantahtoinen, haluan vain täsmentää! ;)

Postissakin oli asiaa, onneksi postileidi lupasi ottaa yhteyttä Malmin ainoaan toimivaan postimerkkimyyntiin. Paikka, josta ei osata tilata muita merkkejä kuin Prioritya. Viimeksi levittelivät käsiään. Ymmärrän, että ns. postipisteessä on rutosti muitakin hommia. Mutta miten ihmeessä siellä ei myydä muita tavallisia merkkejä – tai siis myydään, jos niitä on. Ei ole ollut kuin kerran ja ostin nekin pois kuleksimasta ennen joulua… Kysyin vain nätisti, miten oletetaan kansalaisten käyttävän postia postittaen 2.20:n kirjeitä ilman lisämerkkejä?! Eipä mitenkään ilman itselle tulevaa tappiota. Pari kirjettä kuukaudessa noin ei ole vielä paha, mutta meikällä niitä menee vähintään 10 kpl/kk, tappiota tulisi siis 8 euroa. Pikkusumma varmaan jollekin. Minulle viikon ruokalaskusta aika iso osa. :( No, hoidettu nyt sekin niin pitkälle kuin itse pystyn – ja ilman väninää ja valittamista. Tämä tiedoksi muutamille! :D

Olen tänään menossa taas The Kaverille. Kipu ei tunnu hellittävän. Välillä on vähän parempi, mutta… Alkaa mies käydä hieman kireäksi, ymmärrän hyvin. Menen nyt ainakin kälättelemään ja pitämään seuraa. Samalla voin tekaista muutaman pikkuhomman, joihin minä jo pystyn, mutta hän ei vielä. On tämä jännää. Tällaistahan se olisi soten armoilla. Sairas hoitaa vielä sairaampaa… Ainoa asia, joka harmittaa, on se, etten pysty käyttämään julkisia ja matkoja on edelleen se sama rajoitettu määrä. VIelä ei ole hätiä mitiä, mutta laskea pitää. Mielelläni minä muuten käyn, seuraa kaipaa ihan jokainen, välillä ainakin. Vien samalla vähän lisämuonaa, eihän hän kauppaankaan pääse.

Huutis-hommiakin on tosi paljon, kaikenlaista. ;) Sekin edelleen enimmäkseen hupia ja muutama kolikko. Mutta saan lippua, lappua, kirjaa ym. pois laatikoista ja hyllyistä, samalla menee osa The Kaverin vastaavista. Aikaa saisin uppoamaan näihin kaikkiin vaikka aamusta iltaan, mutta joku tolkkuhan tässäkin on pidettävä. Sopivasti kuitenkin puuhaa, ettei ole päivässä hiljaista hetkeä. Eipä tule aika pitkäksi. Enkä ehdi märehtimään kaikkia pikkuasioita, kuten joidenkin salauhriutujien omalaatuisia mielipiteitä tai trollien ja häirikköjen tekosia. :D

Sitä voisi vaikka sanoa, että muutamien mielestä olen muuttunut eläimenä *siis ihmisenä*, mutta enpä tuota arvaa tuoda julki. Kaikkihan on jokaisen ennakkoasenteista ja jopa yhdestä sanasta / kirjoitukseesta / mielipiteestä kiinni. Se mielikuva muodostetaan hetkessä ja siitä on hirmuisen vaikea näemmä poiketa saati sitten korjata omia käsityksiään mihinkään suuntaan.

Mutta nyt hoitamaan taas kirjeitä lootaan ja leipää kotiin! Riepua niskaan ja tuonne jäiselle kyntöpellolle yrittämään eteenpäin! Iso punainen reppu selkään ja rollerin kahvoihin erittäin tiukasti kiinni – se on Polka se. :cool:

POLKA – PARASTA SEURAA ITSELLENSÄ!

Hieman haasteellista haipakkaa…

Hah, ne eläkeläisten kiireet iskivät taas! ;) Olipa eilen taas päivä omituisen täysi ja kiiruisa. Ihan hyvä niin. Eipä tarvitse pahoittaa mieltään tietyistä asioista turhaan.

Kävin aamulla todella liukastelemassa ja kahlaamassa sohjossa kylille eli lootalle ja kaupoille. Äh, unohdin jostain syystä jömmakassin ja kaikki tietty mahtui reppuun ja rollerin alalootaan. Oli aika painava pieti, sano! Toin näet The Kaverille myös maitoa ja muonaa. Tunnetusti nesteet ja vihannekset sekä hetelmät painavat enemmän kuin uskoisi. ;) Litra painaa vähän yli kilon *tsihih*… :D Äkkiä kotoon ja sillä aikaa The Kaveri oli saanut ajan omisarvikselleen. Syykin aika hassu; omisarviskaan ei ollut ymmärtänyt päivystyksen potilasasiakirjamerkintää! Uudet lääkkeet, katsoin ja nyt melko asianmukaiset kyllä. Muuten samat ohjeet, joita meikäkin tolkutti ja jotka hänkin tietää. Eli kaikki siellä päässä suht OK.

Lähdin sitten taksolla viemään muonaa ja leipomukset sinne. The Kaveri vaikutti kyllä jo pirteämmältä ja pystyi vähän jo sisällä liikkumaankin. Tarjoili jopa itse kaffet! Hieno homma. Lisäksi naapurinsa oli lupautunut viemään saunaan – heillä kun on taloyhtiösauna vielä olemassa. Paremmin siis siellä, mikä on tosi hyvä uutinen. :) Menen kuitenkin käymään huomenna tai torjantaina (!), mikäli hän kyselee. Ainahan siellä viihtyy, penkaisemassa. Ja aina kannan mukanani jotakin pientä kotiin, Huutis-juttuja siis.

Josta aasimaista siltaa siihen, että taas pitää kaupata kaikkea. Ja kaikkea myös menee. Nice! Kunpa joku vielä tarjoaisi vaihtarina vaikka sitä edullisempaa vuokra-asuntoa. :D No juu, untahan saa nähdä mistä tahansa. Pääasia tässäkin, että saan tavaraa pois nurkista ja niistä muutaman lantin. Työlle  ei uskalla edes ajatella mitään arvoa, koska silloin vasta totuus iskisi ja pahasti. :) Tänäänkin tuloksena siis reissu postilootalle jokunen kirje repussa. Asiakkaat on pidettävä tyytyväisenä!

Tämä on kyllä jännä, tämä meitin taloyhtiön huolto. :o Mitään ei tapahdu pihassa. Ei lumia rasputeta pois, ei hiekoiteta, ei käytetä lapioita. Edelleen oven edessä on puolimetrinen jääkinos, jonka yli rolleri pitää viskoa ja yrittää itse liukua perässä melko vaarallisesti. Otan tänään kaameran mukaan ja kuvaan nuo ovenedustat sekä menon roskikselle. Ei muuten, mutta jotain faktaahan tähän tarvitaan. Timestampilla kuvatut lienevät edes jossain määrin todistusvoimaisia kuvia… Kun huoltohemmot eivät kyselyyn reagoi, onhan sitä jotakin tehtävä.

Mutta nyt taas jotain riepua niskaan ja liikkelle; lootalle, atteekkiin, postiin ja ruokakaupoille. Ja sitten kotihommiin. Köyhän on pakko yrittää! :cool:

POLKA – ERILAISIA HAASTEELLISIA VALINTOJA ITSEKULLEKIN!

Karavaani liukastelee…

Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee! :) Tänään tod.näk. hiukan luikastellen… Tiirailin partsilta jo pariin otteeseen, mutta eipä ole hiekanmuruakaan vielä kylvetty mihinkään. Hiukan huolestuttaa, mutta on pakko lähteä liikkeelle. Iso pino postia vietävänä lootalle. Muonaakin pitää hakea. The Kaverille myös – tilanne ei ole lainkaan parantunut. Tänään hänellä pitäisi olla soittoaika, mutta sitäkin joutuu penäämään. Hänellä onkin ollut huisin hyvä tuuri omisarviksensa kanssa. Ja kas, kun on meikän kanssa tekemisissä, se kehno tuurikin tarttuu eli nyt hänellä on iso ongelma väärien tekstien kanssa (päivystyksen lekuri ei osannut kieltä, joten tekstissä on kaksi asiaa aivan päinvastoin). Ja tämä siis hänen kertomansa, ei minun lapsellinen tulkintani *vai mitenkäs se menikään*. Toivottavasti tänään siis jotakin tapahtuu. Saisipa edes ajan sinne lekurille…

Eilisen kulutinkin ensin leipomalla, väänsin vanhanaikaisen piimäkakun sekä aika kivoja kaurakeksejä, sellaisia sisältä sitkeitä ja herkkuja, päältä rapsakoita. Juu, hyvejä tuli ja iso määrä. Kenkkään osan The Kaverille, osan Belgalle. En sentäs kaikkea aio itse mättää kitaani. ;)

Huh, olisi taas kovin monta asiaa hoidettavana. Kun pystyisi ja jaksaisi! Ei vaan aina riitä jaksut. Edelleenkään en vaan pääse joka paikkaan – kelit eivät ole määräiltävissä enkä pysty vaikuttamaan joidenkin paikkojen kuviteltuun esteettömyyteen. Rollerilla ei yksin kiipeillä portaissa, vaikka mikä olisi. Eikä puolimetrisessä sohjojäässä. Jääpi yksi isompi asia odottamaan sitä, että ihan Kityyn asti pääsisi tapaamaan ystävätärtä. Nou hätä, asialla ei ole kuitenkaan mikään infernaalinen kiirus. ;) Ja minähän olen tottunut odottamaan. Se on sentään jotakin, mitä olen oppinut. :D

Todettakoon vieläkin, että koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee! Jos blögi ei miellytä, ei ole pakko lukea eikä edes kommentoida. Jokainen taaplaa tyylillään ja jotkut ihmiset moittivat myrkylliseksi – ymmärtämättä lainkaan, mitä ehkä itse sanovat. Niin jännää. ;) Ja eiköhän jokainen saa olla ihan juuri niin lapsellinen ja kakaramainen kuin itseä huvittaa?! :o Olen toki kateellinen ja katkera monestakin asiasta. Onkohan kukaan tajunnut, että siihen on syytä. Ihan oikeasti. Ja tämä ’huono tuuri’ on myös olemassa. On meitä muitakin, se on tässä selvinnyt muutaman vuoden aikana. Aivan varmasti syy on tietysti jokaisessa itsessään, kun ei ole sitä-tätä-tuota jne. Voi huokaus! Onhan se tietysti kiva saada minut pahoittamaan mieleni vielä entisestään. Totuus on jokaisen kohdalla subjektiivinen asia. Toivottavasti paransi jonkun omaa mieltä ja nosti hänet sinne huippusfääreihin. ;) Lykkyä vaan sano. Sanon myös toisen asian: Karma!

Minäpä lähden tästä vetämään Lainapeitteen niskaan ja repun selkään. Se on niin urheilullisen näköistä! :cool:

POLKA – TEKSTIILIROLLEROIJA!

Kiirusta – tänään ehkä ei…

Olipas eilenkin kiirusta! :o Aamulla tajusin, että keli vain huononee. Säntäsin ulos ja sohjoon, rolleroin kohti atteekkia. Oli rajuisasti sohjoa, tuolloin vain vähän jäätä eli selvisin jotenkuten käyttämällä käsivoimia ja kävelemällä välillä ajotiellä. Kun lääkkeet olivat loppu, vain 1 kpl jäljellä. Palatessa olin jäädä Bemari-miehen yliajamaksi tismalleen samassa kohdassa, missä Audi-mies iski viimeksi. Uskomatona koopäisyyttä joillakin! Molemmat kiihdyttivät, vaikka varmasti näkivät minun & rollerin jo olevan suojatiellä… Mutta onhan sitä tietty näytettävä – aaaaaaaaaaauuuuutoaan! Prle.

Mutta jospa hyvä uutinenkin: ostarilla on avattu hyvällä paikalla uusi etninen kauppa, Almida (en ole satavarma nimen kirjoittamisesta, linkkiäkään ei vielä löydy). Loistokas puoti! Hyllyittäin erilaisia riisejä, papuja, kahvia, teetä. Ja sitten mausteita ja muuta kivaa. Uskomattoman hyvä lihatiski (tietty halal). Suosittelen, jos olet käymässä täälläpäin. Helmikuun ajan loppulaskusta – 20 %. :D Ja minä olen jo henkilökunnankin mielestä kanta-asiakas. Niin, on hyvä palvelukin vielä ja kaikkea jännää myös tarjolla, mitä ei kaikissa paikoissa ole. Polka suosittaa!

Belga kävi eilen lounastamassa. Väkerisin biryani-karitsaa riisissä, viereen kasvispaistosta. Oli hyvää, kelpasi kollillekin, jokunen annos ja vielä evästäkin. Jälkkäriksi kaffetta, pullaa ja keksiä. :D Jotain sain hänelle vietäväksi kotoonkin. Belga puolestaan jeesaili petivaatteiden vaihdossa (helpompi tehdä kaksin), rakentelimme myös paremman säilytyssysteemin Huutis-tavaroille. Äkkiähän siinä jokunen tunti taas meni. Ja minulla on hieno, uusi systeemi. Taas vaihteeksi. Jospa se nyt pysyisikin kunnossa ja ajantasalla. ;)

Jahas, nyt siellä sataa silkkaa vettä ja piha on peililiukas. :( Enpä taida uskaltaa ulos ainakaan näin aamuhämärissä. Edelleen oven edessä on puolimetrinen harju, joka pitäisi ylittää vekotilla ja mennä itse perässä. Varma kaatumisen paikka! Enkä minä halua teloa itseäni. Jään siis odottamaan, josko pääsisi kävelemään myöhemmin. Huomiseksikin on jo rutosti hommia tiedossa. Ärh! No, onhan näitä kotohommiakin ihan riittävästi – suorastaan tyrkyllä. :cool:

POLKA – TAAS LUMEN JA JÄÄN VANKINA!

Haipakkaa!

Olipas aikamoista haipakkaa eilen. ;) Lähdin liikkeelle aamulla, joskus klo 8 kieppeillä, olin takaisin klo 17 tienoolla ja pientä hommaa siinä vielä melkein klo 21 asti. Yli 12 h ”työpäivä” siis. ;) Juu, eläkeläisellehän se on tietty hupia. Eipä silti, minulla oli ihan kivaa! Tosin eräs Audi-mies aikoi keilata rollerini ja minut autollaan – suorastaan kiihdytti koslaansa nähdessään meikän astuvan suojatielle. Melko omalaatuista käytöstä. :o Ehdin väistää, suuri pettymys ilmeisesti. ;)

Kävin The Kaverin luona vähän avittelemassa, lounastimme, kaffittelimme ja kälättelimme joutavia. Jotain pientä sain siinä tehtyä. Kun omiakaan hommiaan ei saa eteenpäin…. mutta toisaalta, muiden kotoa on kivempi siivoilla/järjestää/koluta! :D Onneksi taksot toimivat kerrankin ihan aasiallisesti.

Uaah, väsyttää. Pitäisi atteekkiin, mutta olen melko väsy. Nyt riippuu taas ihan keleistä, uskallanko lähteä. Illasta lähtien on tullut silkkaa vettä, lumi on sulanut ja muuttunut jääksi ainakin osittain. Jossain on vielä pehmeää sohjoa. Eipä taida olla tuolla matkalla. Hmph, ärsyttää lievästi. Mutta pakko ne lääkkeet on hakea viimeistään huomenna!

Nyt pitänee kohta riipiä jotain riepua niskaan ja ainakin yrittää viedä roskat ja lehdet raittiiseen ilmaan sekä saamaan aquahoitoa (roskiskatoksen lattialla on jälleen 10 cm:n tulvalammikko). Kyllähän tämä tästä! :cool:

POLKA – ELÄKELÄISTEN KIIREET, ne tosipohjaiset!

En enää ihmettele…

Muistan, miten joskus sitä ajatteli, että miksi ihmeessä ’vanhukset’ aina puhuivat säästä, ilmoista, keleistä. No juu, nyt en ihmettele sitä enää lainkaan. Olen itse pahimmasta päästä sääjorisija! :) Kun kelit nyt vaan vaikuttavat omaan kulkemiseen ovesta ulos jo ihan älyttömän paljon. Toki nämä vaihtuvat ilmat myös rassaavat fibro- ja muutakin tilannetta aika pahasti. Mutta en minä nyt niistä ala märisemään sen enempää.

Tänään taas aamusta kylille, hakemaan myös The Kaverille muutama ostos. Jotain pientä hän kaipaili, lähinnä ruokaa tietysti. Tein eilen sen verran ison läjän muonaa, että vien sitäkin mennessäni. Siitä jää varmaan vielä huomiseksikin, hänelle siis. Kaverin omalekuri on osa-aikainen eikä ollut soitellut, koska ei ole töissä to-pe. Seuraavan kerran maanantaina, jolloin toivottavasti jotakin apua olisi saatavissa. Onhan tuo ihan hemmetin hankalaa. Eikä se hankaluus niinkään. Sympatiseeraan enemmän niitä saakelinmoisia kipuja, joita hänelläkin nyt on. Kyllähän se näkyykin. Ja stressaa  hiukan, kun en voi auttaa muuten kuin kertomalla joitain vinkkejä, miten himppasen ehkä helpottaa…

Mutta mielellänihän minä käyn siellä, muutenkin. Enkä siis glorifioi tässä itseäni. Lähden ihan siitä periaatteesta, että voisin itse olla samassa  tilanteessa vaikka jo huomenna! Koskaan ei voi tietää…

Mutta kohta riepuja niskaan ja katsomaan, millainen luistinrata on tänään tarjolla! Kehnolta näyttää, mutta pitäähän sitä käydä yrittämässä. Takataskussa on toki varasuunnitelma, jos en saa rolleria tökittyä / heiteltyä yli pahimpien kohtien. :cool:

POLKA – TAAS SE ON MENOSSA!