Eilen kaveri informeerasi lohihalvennuksesta – ja kas, äkkiä torpassa makasi jumaleissönin iso lohi. Valmiiksi fileerattuna ja ruodot pussissa mukana. Ja minä hommiin; pilpoin lohen annospaloiksi ja keittelin ruodoista liemen sekä perkailin ruodoista palat mukaan. Oujee, ainakin 8 lounasta on tiedossa! Pelkästään omasta osasta – toki puolitimme tuotteen. 
Kohta olen Hamsteri-materiaalia. On niin onnekas olo, kun pakkanen alkaa olla täynnä muonaa.
Kas näin me rutiköyhät Sipilän kiusaksi! Syömme Arabian astioista, lohta ja sieniä, jälkkäriksi marjoja. Herkkuja! Joita on tietty metsästetty pitkään ja hartaasti. Kyllä. Tiedän, että nyt taas ketuttaa joitakin. Mutta jos ei viitsi nähdä vaivaa, ihan sama. En koskisi välttämättä tiettyihin halpisvalmisruokiin pienellä kepilläkään, jos ei olisi pakko. Juuri nyt ei ole. Siksi kehuaretostelen itsekseni.
Kohta tästä kylille eli postilaatikolle viemään jokunen kirje eli Huutis-ostokset perille. Jokunen euro on taas kilahtanut tilille. Nice! Ja eräs leidi tulee iltapäivällä noutamaan ostoksensa. Kiirusta siis pitää, päivittäin. Ei haita! 
POLKA – JUOKSEE MUONAN PERÄSSÄ!
Vähiin käy. Piti sitten jo tilata toinenkin satsi. Tekaisin eiliselle lounaalle pienen sienikastikkeen ja se oli vaan niiiiiiiin tajuttoman heekkua, että pakko on saada jömma – pienikin. Lisäksi supparit olivat hyvin noukittuja, perattuja ja valmiita käyttöön. Laatutavaraa siis. 
Ilmeisesti kotomaasta ei enää löydy, joten odotellaan ulkomaiden tuontia. Jumaleissönisti ovat kaikki vaan kallistuneet. 
Ei hyvä. Kohta ei ole varaa edes porkkanoihin – tai juuri ja juuri niihin. Höh. Epäreilua. Sillä rahalla saisi aika helkkarin paljon vaikka karkkia. Mutta en pidä karkeista(kaan). Ruokana siis. Päivittäin.